♡Blind Channel In The World ♡

Luku 79.

Huomenta ja hyvää lauantaita!🖤
——
| L A U A N T A I |
POV: Tommi
"M-mä oon raskaana." "Mitä? Oikeesti?"
"J-joo.. ymmärrän jos et haluu pitää tätä."
"En mä sitä tarkottanu. Se on sun päätös ja mä tuen sua sit mitä ikinä päätitkään." Hymyilen ja halaan Lauraa. "Ei tarvii kuitenkaa tota skumppaa jättää pois, se on alkoholitonta."
"Kiitos rakas. Oot niin ihana." Laura sanoo ja suutelee minua. Vastaan tietysti suudelmaan.

"Monellako viikolla muuten oot?" "13, sain itekki tietää tästä vasta vähän aikaa sit, sillon ku Joonas ja Niko oli siel venäjäl. En viittiny vaivaa sua sillon." "Mut sä et voi enää tehä aborttii. Se raja on 12viikkoa." "Ai en tienny.. No olisin muutenki varmaa pitäny tän, en vaa ollu ihan 100% varma mut jos ei enää voi tehä ni aika selvä juttu sit." Laura hymyilee ja silittää vatsaansa.

En voi uskoa, että meistä tulee pian perhe. Taino on siihen vielä aikaa, mutta silti. Tämä yllätti minut totaalisesti, mutta olen silti iloinen. Olemme aika nuoria vielä Lauran kanssa, mutta uskon, että olemme valmiita pitämään huolta lapsesta. Vaikka molempia jännittääkin, niin eiköhän tästäkin selvitä. Toivottavasti bändi ei kärsi tästä, veikkaan että ei. "Mulla on maanantaina eka ultra.. tuuks mukaa?" "Totta kai tuun." Hymyilen.

Katsomme elokuvan loppuun. Lähdemme takakontista laittaella samalla luukun kiinni ja istahdamme takaisin etupenkeille.
"Onko turvavyö..?" Varmistan tuolta vielä. Hän nyökkää ja sitten lähden ajamaan. Soveimme, että Laura yöpyy luonani nyt pari päivää. Tai ainakin pari päivää.

Parkkeeraan autoni omaan parkkiruutuuni. Olemme nyt siis Oulussa, kotikaupungissani. Minulla on yksiö Helsingissäkin, mutta olen siellä vain silloin, kun on treenejä tai muita menoja siellä päin. Oulu on kuitenkin kotini.

Nousen autosta ja kiiruhdan avaamaan Lauralle oven. "Heei osaan avata itekki ovet." Hän naurahtaa. "Täytyyhän mun nyt antaa esimakua mun palveluista." Hymyilen. Laitan oven kiinni ja sitten painan auton avaimista lukon kuvaa. Auton valot välkkyvät ja ovet menevät lukkoon. Otan Lauran kädestä kiinni ja kävelemme sisälle.

Avaan tuolle oven ja hän astelee sisään samalla jättäen kenkänsä siististi eteiseen. "Mulla ei oo muuten mitää kamoja täällä.." hän muistaa yhtäkkiä. "No jos vaikka lainaat multa jotain vaatteita nyt tän illan ja haetaa huomenna aamulla jotain tavaroita tänne?" Ehdotan.
"Käyhän se." Laura myökkää ja laittaa takkinsa naulakkoon. Laitan oven perässäni kiinni ja otan myös kenkäni ja takkini pois. Laura kävelee suoraan vaatekaapilleni ja ottaa sieltä collarit ja t-paidan. "Tietääks sun vanhemmat muuten tästä vauvasta?" Kysyn varovaisesti samalla katsoen tuon touhuja. "Ei vielä, mun sisko tietää mut vanhemmille en oo vielä kertonu. Meistä ne kyl siis tietää." Hän selittää.
"Joo munki vanhemmat tietää et me seurustellaan." Sanon nopeasti vastaukseksi.

Menen vielä laittamaan meille hieman iltapalaa, vaikka juuri söimmekin herkkuja.
"Hei ei sun tarvii.." Laura naurahtaa. "Kyllä tarvii. Haluun pitää huolta mun lapsesta ja sen äidistä." Hymyilen ja annan tuolle pusun poskelle. Teen Lauralle leivät, joissa on päällä kaikenlaista hyvää. Juustoa, kinkkua, salaattia, kurkkua yms..

Laura syö leipänsä hetkessä ja sitten vain menemme unten maille. Olemme molemmat todella väsyneitä. Ilta taisi hieman venähtää, mutta seura oli hyvää.

| S U N N U N T A I |
Päätimme eilen Lauran kanssa, että emme vielä kerro läheisillemme tästä isosta uutisesta. Odotamme hetken aikaa, kunnes itse tiedämme lisää. Voi olla, että kerromme kaiken jo huomenna tai vasta kuukauden päästä. Sitten kun olemme valmiita siihen.

Herään siihen, kun Laura nousee sängystä ja ryntää vessaan oksentamaan. Otan pöydältä ponnarin ja menen tuon luokse. Menen lattiatasoon hänen kanssaan ja laitann hänen hiuksensa kiinni. Silitän tuon selkää samalla kun hän oksentaa. Kun tuo on saanut tarpeensa tehtyä, niin menen hakemaan hänelle vesilasin.

"Purskuttele hetken aikaa." Ojennan lasin hänelle. Laura ottaa lasin kädestäni ja jää purskuttelemaan vessaan oksennuksen makua pois. Menen keittiöön ja avaan kaappejani, joista otan vohvelitaikinan aineet esille. Teen taikinaa sillä aikaa, kun Laura vielä on vessassa. Pian tuo menee olohuoneeseeni ja istuu sohvalle. "Onks sul ollu paljonki aamupahoinvointi?" "Ei oikeestaan. Tää oli eka kerta."

Saan vohvelit paistettua ja teen kaksi annosta niistä. Pursutan päälle kermavaahtoa ja laitan siihen päälle vielä marjoja ja suklaata. Laura tulee keittiöön ja istuu tuolille. "Tässä sulle vähän aamupalaa." Ojennan hänelle vohvelit.
"Voi kiitos rakas.. sä oot niin huomaavainen."
Hän hymyilee. Hymyilen takaisin. Menen hakemaan keittiön pöydältä teekupit ja vien nekin pöytään. Luin, että raskaana ollessa ei kannata juoda kahvia tai energiajuomia. Juon nyt itsekin teetä, sillä tuolle voi tulla pahamieli, jos minä saan juoda kahvia ja hän ei.
———————————————————————
Sanoja: 748
Ens osassa ultra ja selviää mitenköhän muut reagoi tähän🤔Mul meni eilen jalka paskaks ni meen tänää varmaa päivystyksee et saa nähä millee näitä lukuja tulee, voi olla et ehin kirjottaa siellä tai en.