Messed up

ZZZ

Mulla oli seuraavanakin aamuna edelleen aivan kamala olo. Päätä ei onneksi enää jomottanut, mutta suuta kuivasi ja lihaksia särki. Mä olin niin pitkään sängyssä kuin se oli vain mahdollista. Lopulta vesipullo oli tyhjä. Mun piti täyttää se ja piti myös päästä vessaan.

Ne hoidettuani laahsutin täristen alakertaan vilttiin kääriytyneenä villasukat jalassa. Kävelin hitaasti keittiöön ja pohdin, halusinko syödä jotain. Tulin lopulta siihen tulokseen, että syöminen ei tuntunut hyvältä. Laahustin sitten olohuoneeseen ja käperryin sohvalle. Selasin kanavia monta minuuttia. Miltään kanavalta ei kuitenkaan tullut mitään kiinnostavaa. Lopulta päädyin tuijottamaan tvinsin ostostelevisiota.

Taas siellä kaupattiin jonkinlaista nicer diceria. Niitä oli ollut myynnissä jo niin kauan kuin jakosin vain muistaa. Aina ne muka jotenkin helpottivat elämää. Eivät ne kyllä minun elämääni millään tavalla ollet helpottamassa.

Huokasin ja suljin silmäni hetkeksi. Hieroin ohimoitani. En olisi halunnut ajatella.

Lopulta nousin sohvalta ja lähdin juomaan vettä. Tuijottelin ikkunasta ulos pihamaalle. Maassa oli lunta, ilma oli kirkas. Jumituin paikalleni lasi kädessä.

Puhelimeni soittoääni herätti minut lopulta ajatuksistani. Piipitys kuului heikkona. Yritin muistella, mihin olin laitteen jättänyt, mutta en saanut sitä millään mieleeni. Pää oli ihan sumussa. Lopulta lähdin ääntä kohti.

Luuri löytyi eteisestä takin taskusta. Ehdin vastata puheluun ennen kuin se ehti lakata soimasta. Vilkaisin näyttöä uudelleen. Äiti. Se kyseli, miten oli mennyt, muistutti syömään ja juomaan vettä sekä ohjeisti, mistä kaapista löytäisin finrexiniä. Hymisin vain vastaukseksi.

Puhelun loputtua kääntelin puhelinta kädessäni hetken ennen kuin uskaltauduin katsomaan tarkemmin. Eri sosiaalisista medioista oli tullut ilmoituksia ja pojilta oli tullut pari viestiä kysellen, missä olin, kun minua ei ollut näkynyt koulussa. Vastasin parilla sanalla olevani kipeä.

Keskusteluissa näin minun ja Mikaelin oman. Sormi harhaili hetken sen yllä, mutta valitsin kuitenkin toisen yhteystiedon.

- Markus -

Minä:
Mä kusin taas kaiken

Markus:
Minkä muka tällä kertaa??

Minä:
Mun ja Mikaelin jutun.

Markus:
Soitanko? Haluatko puhua?

Minä:
Joo

Ja sitten mä romahdin eteisen lattialle.

Mä tuijotin itseäni kylpyhuoneen peilistä. Tummat hiukset oli sotkussa ja valuivat vettä. Pisaroita oli kasvoilla. Silmien aluset olivat tummat ja katse oli väsynyt. Ajatus kouluun menosta kauhistutti.

Kuume oli laskenut ja tauti poissa. Mulla ei ollut enää mitään syytä maata kotona, vaikka olisin tahtonut. Olisi vain pakko mennä kouluun ja kohdata se, mitä siellä odotti. Mä en edes tiennyt, mitä siellä odotti. Voi olla, ettei mikään. Mikael oli toisessa koulussa. Pelkona olisi Lolan kohtaaminen. Ehkä Mikael oli kertonut siskolleen tapahtuneesta. Kurkkua kuristi. Mun täytyisi nyt vain saada Milla mun kimpusta.

Mä olin ollut kolme päivää poissa koulusta. En ollut tehnyt yhden yhtä koulutehtävää ja oli epätodennäköistä, että tulisin niitä tekemään.

Mulla oli ikävä Mikaelia. Se varmaan vihasi mua. En ihmettelisi. Mäkin vihaisin itseäni, jos olisin se. Sillä oli täysi oikeus. Se ei varmaan haluaisi mua enää takaisin. Olisi varmaan silkka ihme, jos se suistuisi juttelemaan mulle  vielä tai edes katsomaan mun päälle.

Kuivasin hiuksiani hieman pyyhkeellä. Kyllä se siitä, hoin itselleni.

Muistelin Markuksen kanssa käytyä puhelua. Se oli aivan mahtava. Mun viestin saatuaan se oli keskeyttänyt puuhansa ja antanut mulle aikaa. En tiennyt, miten olisin voinut kiittää siitä. Mä en ollut edes tajunnut, kuinka mä olin tarvinnutkaan sellaisen hetken sen kanssa.

Suurimman osan puhelusta mä olin vain mumissut jotain epäselvää. Markus oli kuitenkin kuunnellut koko ajan. En kertonut kaikkea, mä en ollut vain pystynyt siihen. Veli kumminkin sanoi kaikkea lohduttavaa ja sanoi kaiken järjestyvän. Mä halusin uskoa sitä kovasti. Sillä hetkellä kaikki tuntui niin toivottomalta.

Astelin ulos kylpyhuoneesta. Olo oli vieläkin vähän voimaton. Viime päivinä olin vain nukkunut, koska kuume oli vienyt kaikki voimat. En tiennyt, saisinko nukuttua seuraavana yönä.

Omassa huoneessani vedin paidan päälleni ja vetäydyin peiton alle piiloon. Suljin silmäni, mutta unta ei tullut.

~~~~~~

Mitä porukalle kuuluu?