Messed up

Sekasin

Kävelin parhaan ystäväni Santun kanssa rauhallisen oloisen omakotitaloalueen läpi. Asfaltti oli hieman liukas, koska siihen aikaan illasta lämpömittarin lukema läheni nollaa. Pyörittelin taskussa olevassa kädessäni puhelintani.

"Vielä voidaan perääntyä", sanoin. Vaaleahiuksinen Santtu vilkaisi minua ja pudisti päätään.

"Mennään nyt vaan kun ollaan meinattu", hän sanoi tiukasti. Tiesin etten saisi muutettua enää hänen mieltään. Olin jo viimeviikolla suostunut lähtemään Santun seuraksi näihin juhliin. Enää minua ei kuitenkaan huvittanut lähteä. Olimme olleet Santun luona vetämässä pohjat ja olisin mielummin jäänyt hänen luokseen koko loppuillaksi.

Astuimme jalkakäytävältä punaisen omakotitalon pihaan. Nurmikko oli kohmeista. Yksikerroksisentalon nurkalla seisoskeli joitain muita nuoria tupakalla. Koko talossa paloi valot päällä. Joku tupakalla seisonut poika tervehti Santtua, joka nyökkäsi vastaukseksi.

Santtu kulki edellä ja minä perässä. Ulko-ovelle oli parin portaan nousu. Basson ääni kuului siinä kohtaa ulos asti. Santtu avasi oven ja menimme sisään. Kaiuttimista soi Calvin Harrisin Summer vaikka olikin jo melkein talvi. Liikuimme eteisestä sisemmäs taloon jätettyämme takkimme täyteen naulakkoon.

Joka puolella oli ihmisiä. Juhlat olivat tainneet riistäytyä hieman käsistä. Saavuimme olohuoneeseen. Musiikki soi siellä kovimmillaan. Vilkuilin koko ajan ympärilleni. Santtu taputti minua olalle ja lähti huoneen toiselle puolelle juttelemaan toisille kavereilleen. Santtu oli ihminen, jolla oli paljon kavereita ja puolituttuja.

Katselin muualle huoneeseen. Nojatuolissa oli pariskunta suutelemassa. Näytti melkein siltä, että he olisivat voineet syödä toisensa. Pari tyttöä tanssi villisti olohuoneen keskellä hiuksiaan heilutellen. Kaiuttimista soiva musiikki vaihtui. Joitain muitakin siirtyi tanssimaan. Osa otti mallia rajusti tanssivista tytöistä ja osa vain hytkyi paikallaan.

Olohuoneessa seisoskelu riitti minulle. Lähdin tunkeutumaan huoneen poikki keittiöön. Sielläkin oli paljon porukkaa, mutta huomattavasti vähemmän kuin olohuoneessa. Juhlien emäntä tuli horjuen minua vastaan keittiössä, jossa alkoholin haju oli voimakkaimmillaan. Siirryin nojaamaan keittiön tiskipöytää vasten. Juhlien järjestäjä istui seinustalla olevalle tuolille ja riisui korkokenkänsä jalastaan.

"Ai hei Karri. Mä en tiennyt että sä olet oikeasti tulossa mun sinkkubileisiin", Jenni sanoi minulle hieman huteran kuuloisesti. Hän hieroi jalkojaan. Ei mun oikeasti pitänyt tulla. Suostuin vain Santun takia. En vain keksinyt tarpeeksi hyvää valhetta päästäkseni tästä piinasta, minun teki mieli sanoa. Sen sijaan kohautin vain olkiani. Jenni jatkoi jalkojensa hieromista ja alkoi vaikertaa hiljaisesti.

"On tainnut juhlien mittasuhteet kasvaa alkuperäisestä suunnitelmasta", kommentoin.

"Ai niin... joo.. Onneks mun vanhemmat tulee vasta ylihuomenna kotiin. Huomisen voin viettää krapulassa ja sitten sunnuntaina voin siivota", Jenni kertoili.

"Onko täällä sit tapahtunut jo jotain?" tiedustelin. Jenni räpytteli silmiään. Hän haroi ruskeita pitkiä ohuita hiuksiaan.

"Siis parit oksennukset ja pientä draamaa", Jenni vastasi. Sitten vaalea polkkatukkainen tyttö tiukassa minihameessa riensi Jennin luokse.

"Jenniiiiii. Marika itkee taas", tyttö vinkui ärsyttävällä äänellä. Jenni nousi tuolilta huokaisten.

"Tee olos mukavaksi. Tuolla pöydällä on boolia", Jenni sanoi osoittaen isoa kulhoa ja lähti vinkuvan tytön perässä jonnekin päin taloa. Katselin hetken Jennin perään.

Jenni oli oikeastaan entinen tyttöystäväni. Olimme yhdessä pari kuukautta ja sen jälkeen päätimme yhteistuumin erota. Kummankaan mielestä meidän jutussamme ei ollut ollut minkäänlaista "sähköä". Jenni oli ainoa entiseni, jonka kanssa tulin toimeen ja hän kutsui minut aina juhliinsa. Suurimmaksi osaksi kuitenkin kieltäydyin kauniisti kunniasta saapua, koska hänen juhlansa menivät yleensä överiksi ja ne olivat aina jotain sinkkubile luokkaa.