Messed up

Lumi

Makasin vielä myöhään seuraavana päivänä iltapäivälläkin sängyssäni. Aamulla kun olin herännyt päätäni oli särkenyt luvattoman paljon. Oli tuntunut siltä, kuin olisin jäänyt katujyrän alle. Parin minuutin jälkeen olin joutunut rientämään vessaan oksentamaan. Päivän mittaan onnekseni päänsärkyni oli hiipunut ja olin jopa pystynyt raahautumaan huoneestani muuallekin kuin vessaan.

Istuin keittiönpöydän ääressä ja tuijotin ikkunasta pihalle. Orava kiipeili läheisessä suuressa kuusessa pihallamme. Puhelimeni päästi äänen viestin saapumisen merkiksi valkoisella pöydällä. En olisi halunnut kääntää puhelintani, jonka näyttö oli vasten pöydän pintaa.

Puistatuksen aalto kulki ylitseni aina kun ajattelinkaan Millan lähettämää viestiä. Kuinka hemmetissä se tyttö oli onnistunut hankkimaan puhelinnumeroni parissa minuutissa. Vai oliko se ollut hänellä jo valmiiksi? En olisi halunnut ajatella yhtään mitään.

Millan viestistä päätellen tulisin todella olemaan mennyttä. Yläkoulussa aikoinaan olin nähnyt miten tytöt taistelivat. He halusivat tuhota vastustajansa melkein millä keinolla tahansa. Sitten jälkeen päin he aina selittivät, kuinka eivät oikeasti halunneet pahaa edes kärpäsellekään. Joillekin se meni läpi, mutta ei minulle.

Puhelin äännähti uudelleen. Päättelin, että Milla ei lähettäisi uutta uhkausviestiä heti minuutin sisällä edellisestä. Otin puhelimen käteeni. Viesti olikin tullut vain Santulta. Toivoin todella ettei hän ollut pahastunut kun olin hylännyt hänet Jennin juhliin yksin. Toisaalta hän oli hylännyt minut ensin. Avasin keskustelumme jonne viesti oli tullut.

hei

kuule...

mä nyt sitten taidan olla yhdessä sen Lolan kanssa

Kohotin kulmiani. Tämän takia siis paras kaverini oli tahtonut niihin pirun sinkkubileisiin, tavatakseen Lolan. Minkä takia hän oli sitten minua siellä tarvinnut? Sitten vuorostani kurtistin kulmiani.

Taidat?

ollaan yhessä

mennään huomenna Lolan kanssa kahville

ja sä tuut mukaan

Miksi? Se on sun tyttöystävä, ei mun.

haluun  et tapaatte :D

no hyvä on...

jes!  laitan myöhemmin minne mennään!!!!

Laskin puhelimeni pöydälle. Jaahas, mietin, nyt sitä oltiin menossa kahville Santun ja sen uuden tyttöystävän kanssa.

Sunnuntai aamuna raahauduin suihkuun. Krapula oli voitettu. Jaksoin taas hymyillä. Noin kuvainnollisesti. En minä oikeasti hymyillyt.

Suihkun jälkeen vedin vaatekaapista, jotain kohtalaisen edustavaa päälleni. Vedin jalkaani verkkarit ja hupparin. Verkkarit eivät ehkä kuulosta edustavilta. Maailma kuitenkin piti näitä verkkareita edustavilta, koska ne olivat mustat Adidakset, joissa oli kolme valkoista raitaa. Ennen lähtöäni vilkaisin peiliin ja laitoin ruskeat hiukseni ojennukseen. Vihreät silmäni olivat vieläkin hieman väsyneen näköiset.

Matkasin keskustaan paikallisliikenteen linja-auton kyydissä. Paljoa porukkaa ei kyydissä onneksi ollut, joten pääsin istumaan yksikseni ikkunapaikalle. Istuin koko matkan kuulokkeet korvilla kuunnellen jotain suositeltua soittolistaa spotifysta.