Love makes Toxicity| vkook

Part 1.

__________

Olin huoneessani ja kirjoittelin jotain turhaa vihkooni. Oikeastaan en kirjoittanut vaan suttasin tyhjää sivua. Joku helvetin kakara tulee mun huoneeseen. Epäreilua.

Huokaisin ja katsoin ulos ikkunasta. Millon pääsen pois täältä. Vasta kun täytän kahdeksantoista?

Pian oveen koputettiin.
"joo'o!!" Huudahdin.
"Kim rauhoitu. Tulin ilmoittamaan että huone kaverisi on saapunut" Nainen sanoi joka oli se joka huolehtii asioistani.
"huone kaveri my ass.." Tiuskasin.
"älä ole tuollainen, tee hyvä vaikutelma" Nainen sanoi ja päästi uuden pojan sisään. Hän oli aran näköinen.

Katsoin häntä päästä varpaisiin ja huulilleni tuli automaattisesti virne.

"Jätän teidät kahden" Nainen sanoi ja laittoi oven kiinni.
"laita sun tavarat tohon" Sanoin ja osoitin pöydän vieressä olevaa tilaa.
Hän laski tavarat siihen ja jäi seisomaan paikalleen.

"öm, kyl voit liikkuu?" Sanoin.
"a-aa..." Hän mumisi.
"oot ujo. Joo en oikeesti aina huuda sil taval mut tänää vaa paska päivä" Sanoin.
Poika nyökkäsi ja istui sängylle joka oli pedattu, ainakin siitä tajusi että se sänky  oli hänen. Mä en petaa sänkyä.

"Mun nimi on Kim Taehyung, sun?" Kysyin.
"uhm...Jeon Jungkook" Hän sanoi.
"minkä ikänen oot" Kysyin.
"viisitoista" Tuo vastasi. "wow...oot nuori" Sanoin. "Mun vanhemmilla on ongelmia huumeiden ja alkoholin kanssa." Hän sanoi. Nyökkäsin ymmärtäväisesti. "miks sä oot täällä" Hän kysyi hiljaa. "No siis olin koukussa huumeisiin ja alkoholiin. Ja mun vanhemmat kuoli" Sanoin. "a-ai... anteeks ku kys-"
"ei mitään oon tottunu et ihmiset kyselee" Sanoin nopeasti. Kävelin istumaan omalle sängylleni ja otin tyynyn syliini.
"minkä ikänen sä oot?" Jungkook kysyi.
"Seitsemäntoista" Vastasin. Hän nyökkäsi ujosti. Tuo oli arka, ja hiljainen. Mutta ehkä saan hänestä pian enemmän irti. "voit järjestellä sun tavarat miten haluut. Vaikka ei tänne saakkaan tuoda niin paljoo tavaraa." Sanoin.
"tos on tyhjä kaappi sun vaatteille" Sanoin ja osoitin yhtä kaappia. "O-okei kiitti" Hän sanoi.
Hymähdin nopeasti.

"koht on ruoka. Tuuks vaik munkaa?" Kysyin.
"joo vaikka" Hän vastasi nousten ylös. Hän otti laukustaan vaatteita ja viikkasi ne kaappiinsa.

Katselin tuon vartaloa enkä tiedä miksi katseeni pysähtyi tuon perseelle. Olen outo mutta en pervo.
Siirsin katseeni tuon ruskeisiin hiuksiin jotka olivat pörröllä ja kasvoja koristi vaaleanpunainen punotus.

Nousin ylös sängystä ja kävelin tuon viereen. Nojasin kaappeja vasten ja katselin kun hän laittoi tavaroitaan. Jonkun kuvan tuo laittoi kaapinoven sisäpuolelle. "mites sun koulun käynti?" Kysyin.
"no, mua kiusattiin" Hän sanoi.
"Aa kui?" Kysyin. "No....en haluu sanoa" Hän vastasi.
"kerro vaa, en naura tai syrji" vastasin.
Tuo oli hetken hiljaa kunnes avasi suunsa.
"pidän pojista" Hän vastasi ja peitti kasvonsa käsillään.

"miks pelkäät? Mäki pidän pojista" Sanoin jolloin tuo nosti kasvonsa ylös.
"oikeesti?!" Hän kysyi.
"jep" Sanoin hymyillen. "so sun ei tarvii pelkää täällä. Mä puolustan jos joku alkaa dissaa sua" Sanoin. Tuo hymyili ujosti ja suloisesti. Lähdimme sitten ruokalaan.