Love makes Toxicity| vkook

Part 71.

Jungkook pov.

Kävelin koulun käytävällä yllättäen myöhässä. Käytävät olivat aivan tyhjiä ja kävelin täydessä hiljaisuudessa.
Kuulin pian monta askelta takanani mutta ajattelin niiden olevan oppilaiden tai opettajien. Päätin kuitenkin pysähtyä ja kääntyä.

Ei helvetti...

Käännyin ja juoksin niin nopeasti pois kuin vain pystyin. Unohdin kuitenkin että en saisi juosta mutta juoksin kuitenkin..
Pysähdyin nurkan taakse hengittelemään kunnes tunsin kovaa kipua sydämessäni. Inahdin ja kaaduin maahan polvilleni.
"Täällä!" mies huudahti ja noin neljä miestä piirittivät minut.

"Tää se on" Yksi sanoi ottaen leuastani kiinni nostaen katseeni ylös.
"Jungkook oliko?" Mies kysyi. En vastannut.
"Myöntyvä vastaus" Tuo tuhahti ja irrotti otteensa.
"Mitä te....haluutte" Kysyin.
"Sä tuut meijän mukaan ja jutellaan siellä" Mies sanoi. "Ä-älkää koskeko muhun!!"

_________

Makasin puisella lattialla ja pian avasin silmäni.
Sattui, aika perkeleesti joka paikkaan.
Nousin istumaan ja kaksi miestä tulivat eteeni seisomaan. "Heräshän se vihdoin" Mies naurahti ja otti ranteestani kovakouraisesti kiinni nostaen minut ylös. Laittoivat minulle köyden kiinni käsiini selkäni taakse etten voinut varmastikkaan paeta. He veivät minut eri huoneeseen ja siellä oli usempi mies.
Tönäisivät minut keskelle huonetta enkä kyennyt nousemaan ylös.
"Mikä tota vaivaa nouse ylös saatana!" Mies huudahti. Yritin.
Nousin istumaan polvilleni ja katsoin vain lattiaan.
"Me ammuttiin sitä viimeks siks se on tollane" Yksi mies sanoi. SE sama joka ampui minua?! Sen horon takia Jimin ei ole täällä.
Katsoin heitä murhaavasti.
"Ihme ettei kuollu. Vieläkään" Mies naurahti ja alkoi kävellä minua ympäri.
"Mitä te haluutte.." Kysyin.
"Hmph...sä kerrot meille yhden asian. Ja pääset EHKÄ pois täältä" Mies sanoi. "Mitä haluutte tietää" Kysyin. Mies kyykistyi eteeni "Byun Baekhyunin olin paikka"
"En..tiiä missä se on" Vastasin. Mies naurahti.
"Älä jauha paskaa. Vastaa!" Tuo huudahti. Nielaisin.
"En tiiä missä se nykyään on" Tuhahdin.
Tuo kyykistyi eteeni "Kumpi. Joko sä kerrot missä Byun on tai muuten Kim kuolee"
Aloin täristä hieman "N-noku en tiiä missä Baekhyun on?? En oo puhunu senkaa pitkää aikaa! Ette koske Taehyungiin!" Tuhahdin.
Mies löi minua poskeen kolme kertaa.
Puristin käteni nyrkkiin kivun takia. Onko tämä totta..? Miten olen tässä tilanteessa jälleen.

"Kerrot nyt, tai sun rakas poikaystävä menehtyy" Mies hymähti. "Pomo...mitä jos se puhuu totta, ehkä se ei oikeesti tiedä missä Byun on" Yksi mies sanoi.
Mies nousi ylös ja katsoi minua virne huulillaan.
"Te kaksi jäätte tänne vahtimaan tota pentua" "Pomo" sanoi ottaen kolme heistä mukaan. Ovi meni kiinni ja kaksi miestä jäi seisomaan molemmille puolilleni.
"...miks ette vaa voi jättää meitä rauhaan" Kysyin. Laskin pääni alas sillä voimat ei kyenneet pitämään päätäni pystyssä.
"Vastatkaa!" Tuhahdin.
"Turpas kiinni" Mies sanoi. "Tää on meijän työtä" Toinen sanoi.
"Työtä?! Kukaan meistä ei oo tehny teille mitään ja silti te vaa jatkatte mun kiduttamista! Jos Baekhyun on joskus teille tehny jotain nii älkää sekottako mua tai Taehyungia tähän! Ammuitte mua jo, ja sen yhen helvetin luodin takii menetin mulle tärkeen ihmisen, eiks se riitä teille?! Satutatte tahallaa ihmisii jotka ei oo tehny teille mitään!" Huudahdin niin lujaa kuin pystyin. Kaaduin maahan makaamaan ja tunsin tajuni lähtevän.
Sydämeeni sattui niin paljon. Joudun varmaan sairaalaan taas..

Tunsin pian kun köydet aukesivat takanani. Toinen miehistä irrotti ne. Katsoin miestä hyvin hämmästyneenä.
"Nouse" Mies sanoi.
"Odota. Aijotko vaa lähtee ton pojankaa? Saat potkut??" Toinen sanoi.
"Ei haittaa, kuka jaksais olla töissä sellasessa paikassa missä me vahingoitetaa viattomia" Mies sanoi ja nosti minut ylös.
"Kuuntele, tää poika on vasta viistoista. Ajattele jos sul olis sen ikänen poika ja sille tehtäs tällee" Mies sanoi.
Pysyin hiljaa.

"Varmistan reitin" Toinen sanoi ja lähti huoneesta.

"Ootko kunnossa?" Tuo kysyi.
"Et ehkä luota muhun, mut aijon auttaa sut pois täältä" Tuo sanoi.
En vastannut. Ovi aukesi "reitti selvä" Mies kuiskasi jolloin lähdimme huoneesta.
Miehet veivät minut ulos rakennuksesta autolle. Menin autoon sisään ja vain toinen heistä tuli rattiin. Eli se joka otti minulta köydet irti.
"Ootko varma et jäät?" Mies kysyi.
"Oon, menkää ettei pomo tuu" Toinen sanoi. Mies käynnisti auton ja lähdimme liikkeelle.
.
.
.

"Oon tosi pahoillani et menetit tärkeen ihmisen mun takia" Tuo sanoi.
"Luuletko et annan anteeks" Tuhahdin.
"En" "Vien sut nyt turvaan. Kerrot Kimille tapahtuneesta ja annat poliisille meijän nykysen osotteen okei?" Mies sanoi. Nyökkäsin.

________

Saavuimme taloni pihaan ja astuin ulos autosta. "Kerrot sit kaiken" Mies sanoi. Nyökkäsin, "...kiitos" huokaisin. Mies vain meni takaisin autoon ja lähti samantien.
Menin sisään taloon.

"Tae..?" Kysyin ja pian Taehyung tuli alakertaan.
"Kui sä näin aikasin tuut?" Tuo kysyi. "Mitä- Mitä sulle on tapahtunu??" Tuo kysyi kääntäen päätäni ja katsoi poskeani. "Sun ranteis on jälkii ja posket mustelma??" Tuo sanoi.
"Ne...miehet" Sanoin.

"Ne?! NE samat?! Ne tismalleen samat??" Tuo kysyi. Nyökkäsin. "Mitä ne teki sulle??" Tuo kysyi. "Kysy missä Baekhyun on..ja uhkas tappaa sut jos en kerro" Sanoin. "Ja sun poski??" Tuo kysyi.
"Se "pomo" löi mua" Huokaisin.
"Ja Miten pääsit karkuun??" Tuo kysyi hysteerisesti. "Se joka ampu mua viimeks toi mut tänne ja käski soittaa poliisit osotteeseen *********" Sanoin.
Taehyung halasi minua ja piti minua halauksessa kauan. "En päästä sua enää kouluun. Oon tosissani" Vanhempi kuiskasi.
"Sattuuks sua sydämeen??" Tuo kysyi.
"Vähän vaa...aluks paljon" Sanoin.

"Ei helvetti. Sanon Baekhyunille et hoitelee ne pois sun kimpusta. Soitan poliisit nyt" Tuo sanoi. Nyökkäsin ja tuo lähti keittiöön soittamaan.