Part 18.

1.3K 79 4
                                    

"Ootko varma?"

"Jimin mä en ees tunne sua?! Etkä sä tunne mua mee pois päästä mut pois!" Tuhahdin ja nousin seisomaan peitellen ylävartaloani.
Jimin painoi minut kuitenkin takaisin pöydälle istumaan. Tuo katsoi vartaloani virnuillen.

"Eli kaikki ketkä laitokses puhuu sun vartalosta ei valehtele" "Viistoista vuotiaaks sul on upee vartalo" Tuo sanoi mutta ignoorasin hänet.
"Hm....Miten ois vyö seuraavaks?" Tuo hymyili. "M-mä en haluu jätä mut rauhaan" Sanoin ääni täristen. Tilanne oli todella ahdistava ja halusin vain Taehyungin tänne..
Jimin katsoi minua hetken kunnes laittoi kätensä...jälleen haaraväliini.

"...ngh!" Äänähdin.
"Sanoin sulle et yks juttu nii pääset pois" Tuo sanoi.
"mitä sä h-haluut?!" Onnistuin sanomaan.
"hmm" Tuo virnisti ja laittoi toisen kätensä kyljelleni.
"a-ah" Vingahdin kun tuo jatkoi haaravälini hieromista kovemmin.

Jäykistyin ja heilautin pääni taakse, sitten Jimin lopetti.

Tasoitin hengitykseni.

"M-mä en tee mitään mitä sä haluut" Sanoin.

Pian puhelimeni soi ja Jimin otti sen.

Yugyeom...

"Kukas tää on" Jimin kysyi.
"A-anna se mulle" Sanoin.
Jimin meni kauemmaksi "Jos sanot jotain et oot varastossa nii sulle ei käy hyvin onko selvä?" Tuo sanoi.
Nyökkäsin, "haloo? Jungkook haloo ootko siel?"
"joo.."
"mis oot sun piti käydä sun kaapil ollaa etitty sua Bamin kaa??"
"Anteeks...olin käytäväl ja jotku tytöt tuli ahdistelee nii lähin pois, oon tulossa.."
"Tytöt? Soita Taehyungille"
"ei tarvii.."
"Okei mut onks kaikki ok?"
"uhm joo moikka"
Jimin painoi luuria.

"Hyvinhän sä osaat totella?" Jimin virnisti.
"Soitetaanko seuraavaks Taehyungille?" Tuo kysyi.
"m-miks??" Kysyin.

Tuo soitti jo ja odotti että Taehyung vastaisi.
"Kookie Kaikki ok?"
"Ei" Sanoin jolloin Jimin katsoi minua vihaisesti ja käveli eteeni.
"Mikä on?? Onks jotai sattunu?"
"E-eiku mul on vaa epämukava olo täällä"
"Epämukava? Miks kuulostat pelokkaalta ja hengästyneeltä?"
"T-tuu tänne" Sanoin ja kyynel putosi poskelleni väkisin.

Jimin lopetti puhelun ja katsoi minua silmiin.
"...p-päästä mut pois" Inahdin.
Tuo pyyhki peukalollaan kyyneleet pois poskiltani ja laittoi paitansa päälle.

"Mua ei yleensä kiinnosta jos joku itkee mun eessä" Jimin sanoi.
"...a-anna mun nyt mennä" Sanoin.

Jimin nosti hupparini lattialta ja ojensi sen minulle. Puin sen nopeasti.
"Mene" Jimin sanoi ojentaen puhelimeni. Nousin alas pöydältä hetken huojuen mutta avasin oven.

________

Odotin Taehyungia koulun pihassa sillä kouluun en nyt jäisi.

Taehyungin auto ajoi pihaan ja vanhempi juoksi luokseni.
"Mitä tapahtu??" Tuo kysyi laittaen käden poskelleni.
"J-jimin" Sanoin ja aloin itkeä niinkuin 5v pentu.
"Mitä?! Mitä se tuolla teki?? Mitä se teki sulle muru??" Tuo kysyi.
"s-sitä samaa mitä laitoksessa" Vingahdin.
Taehyung katsoi ympärilleen huokaisten turhautuneesti ja nostii minut syliinsä kantaen autoon.

_________

"Onks sul viel epämukava olo?" Taehyung kysyi kun istuin sohvalla viltti päällä.
Nyökkäsin.
"Sua pelotti, mä tiiän" Vanhempi sanoi istuen viereeni.
"Sattuuko?" Tuo kysyi.
"E-ei...m-mua vaan ahisti niin paljon" Sanoin.
"Lupasin sulle et kukaan ei satuta sua, huomenna tuun koululle ja hakkaan sen ok?" Tuo sanoi.
En vastannut enkä reagoinut mitenkään..
"Kookie" Taehyung kuiskasi ja veti minut haliin. "Anteeks" Taehyung kuiskasi.
"Et...tehny mitään" Huokaisin.
"Anteeks etten osannu olla vahva ja tönästä sitä pois..." "Olin heikko..." Huokaisin.
"Jungkook sä et oo heikko, sua pelotti. Tekiks se mitään muuta??" Tuo kysyi.
"Ei...Tai no riisu mun paidan ei muuta" Sanoin.
"Voi jumalauta...kukaan muu ei saa riisuu sun paitaa ku mä" Tuo sanoi jolloin hymähdin.

"mennää lepää" Taehyung sanoi ja nosti minut sohvalta syliinsä.
Kantoi minut huoneeseemme ja istui sängylle minä tuon sylissä.
Kiedoin käteni tuon ympärille ja halasin häntä.
Kasvoni hautautui tuon niskaan ja tunsin vanhemman kädet selälläni.

"Voi sua pientä" Taehyung kuiskasi.
Tuo meni makaamaan selälleen sängylle ja minä kömmin tuon päälle viltin kanssa.

Sitten taisinkin nukahtaa.

Love makes Toxicity| vkookWhere stories live. Discover now