Love makes Toxicity| vkook

Part 31.

Taehyung pov

"No mistä aijot saarnata" Kysyin istuen Namjoonin keittiön pöydän ääreen.
"Miksi sä ammuit poliiseja??" Tuo kysyi.
"Koska Jungkook oli pulassa? Duh" Sanoin.
"Se ei oo mikään selitys- Poliiseja ei ikinä voi ampua sulla on jo rikosrekisteri ja nyt vaa pahennat sitä!" Tuo huudahti.
"No sen ei pitäs olla sun ongelmas" Tuhahdin.
"Hei! Poliisit voivat tulla?! Ja jos ne tajuaa että oon majottanu teijät tänne nii mä joudun hankaluuksiin" Tuo sanoi.
"Ajattelet vaa ittees, just. Mua ei kiinnosta jos jäät kii. Mua ei kiinnosta jos mä jään kii. Jungkookin hyvinvointi on mulle tärkein" Sanoin.

"Oon huomannu"

"Oo sä hiljaa. Muutenki sä sanoit mulle sillon et se on ok jos mä ja Jungkook tullaan tänne, koska Baekhyun kuoli" Sanoin huokaisten.
"Tiedän! Ihan sama. Taehyung sanoit mulle et oot lopettanu rikokset?? Mitä mä teen sun kanssas" Tuo huokaisi.
"Ei mitään. Sun ei tarvii tehä enää yhtään mitään mun vuoks. Pysy erossa mun ja Jungkookin asioista nii sit sun iso maine säilyy" Tuhahdin. Nousin ylös ja pian "Taehyung tää ei jääny tähän! Istu alas" Tuo sanoi.

"Sori mul on kiire, mun rakas poikaystävä odottaa mua sängyssä. Että hei hei" Sanoin ja lähdin pois.

_______

"Mitä tapahtu?" Jungkook kysyi kun tulin huoneeseen vihaisen näköisenä.
"No Namjoon vaa saarnaa ja ajattelee vaa itteään" Tuhahdin.
"Just..no älä välitä siitä. Mä saan sut hyvälle tuulelle eikö" Nuorempi hymähti.
Jungkook veti minut sängylle, istuen itse lantioni päälle.

"Jungkook...poliisit on nyt mun perässä. Must tuntuu et mun pitäis tehä asialle jotain" Sanoin.
"Niiku mitä?" Tuo kysyi.
"No..." Huokaisin. Tuo tuli viereeni ja minä nousin ylös sängyltä.
"Taehyung? Mikä sul on" Tuo kysyi.
"Must tuntuu et...mun" "Pitäis lähtee maasta"

Nuorempi katsoi minua suurilla ruskeilla silmillään. "Tää on vitsi eikö" Tuo sanoi.
"Ei..ei oo. Sun turvallisuuden takia mä lähen. Poliisit ei saa sekottaa sua mun rikoksiin"
"Taehyung sä et jätä mua!" Tuo huudahti.
Istuin sängylle ja nuorempi halasi mua.
"Mun on pakko.."
"Ei oo! Et voi...tuun mukaan" Tuo sanoi.
"Et tuu..liian vaarallista. Sä meet takas laitokseen jossa sul on kaikki hyvin" Sanoin.
"Mul ei oo ikin kaikki hyvin ku et oo munkaa! Miten mul olis kaikki hyvin jos sä lähet toiseen maahan!?" Tuo tuhahti. Katsoin tuota tuon itkuisiin silmiin. "Jungkook en mä ikuisesti siellä oo." Sanoin.
"Ä-älä mee" Tuo vingahti ja kyynel putosi tuon poskelle.

Huokaisin ja nousin ylös.
Aloin pakata tavaroita välittämättä Jungkookin valittamisesta.

________

Oli ilta. Kello oli vähän yli kuusi ja kannoin tavarani autoon.
Jungkook seisoi vieressäni kädet taskuissa.
"Hei...kaikki järjestyy. Mä palaan kyllä" Sanoin halaten nuorempaa.
"Millon.." Tuo kysyi.
"En oo vielä varma. Poliisit ei saa saada mua kiinni" Sanoin.
"Tää ei oo oikee ratkaisu.." Tuo sanoi.
"Sun mielestä se olis mikä?" Kysyin. Tuo katsoi minua hetken kunnes "Haluun mukaan.."
"Ei käy. Me käytiin tää keskustelu jo" Sanoin ja menin autoon. Nuorempi myös.

Käynnistin auton ja ajoimme sitten pois hotellilta.
.
.
.

Jungkook oli hiljaa koko matkan. Itki hiljaa, mutta en voinut tehdä asialle mitään.
"Oon pahoillani" Sanoin.
"Turhaan. Mun syytä tää on" Nuorempi nyyhkytti.
"Ei oo Jungk-"
"Onpas! Jos mä en olis menny Jiminin kaa sänkyy ja karannu laitoksesta nii et olis ampunu poliiseja! Etkä nyt joutuis mennä toiseen maahan!" Tuo huudahti.
"Kuuntele! En oo siellä kauaa, lupaan. Ja sä lupaat mulle ettet lähe laitoksesta" Sanoin.

Tuo vain pyöräytti silmiään.

"Jungkook vastaa" Sanoin komentavasti.
"No joo joo" Tuo tuhahti.
"Ja lupaa myös ettet tee mitään peruuttamatonta" Sanoin. Tuo vilkaisi minua ja huokaisi "Jos tarkotat seksiä Jiminin kaa nii joo en" Tuo sanoi.

_______

Ajoin laitoksen parkkipaikalle. Jungkook oli kädet puuskassa vieressäni aivan hiljaa.
"Mene" Sanoin.
Tuo halasi minua ja alkoi itkeä uudelleen. "Ei hätää..mä en anna sun oottaa liian kauan" Kuiskasin tuon korvaan.
"....Lupaa"
"Lupaan.." Huokaisin. Tuo irtautui ja avasi oven ottaen tavaransa. "Soita mulle vaikka joka päivä" Sanoin. Tuo nyökkäsi ja lähti pois.
Kyyneleet muodostuivat silmiini kun katsoin poikaystäväni kävelevän pois.
Huokaisin ja ajoin lentokentälle..

Siis..
Tää osa on paska, ja anteeks et on menny iha sika kauan! Mul on ollu iha sairaasti koulu juttuja ja stressiä. Eikä motivaatiookaa oo ollu tarpeeks.