Love makes Toxicity| vkook

Part 51.

Jungkook pov

"Huomenta" Junghyun hymähti tullen sisään.
"Huomenta vaikka kello on jo mitä" Sanoin.
"Mennääs sitte" Tuo hymyili. "Aa joo" "Sanoin muuten Taehyungille et meil on vieras" "Se vähä epäröi mut onneks sain sen ylipuhuttuu" Sanoin nousten sängystä.
"No hyvä. Kui se epäröi?" Tuo kysyi.
"Noku se pelkää et mulle ain käy jotain" Sanoin. "No ihan perus huolehtiva poikaystävä" Tuo hymähti. Vaihdoin vaatteet ja veljeni hieman katsoi kaulaani ja muutakin vartaloani oudoksuvasti. "Tota" "Oot viistoista eikö" Tuo sanoi.
"Niin?" Sanoin. "Eiku no joo en ala saarnaa" Tuo sanoi. "Sano pois vaa" Naurahdin. "Oot liian nuori".
"Nonii saman oon kuullu liian monelta" Sanoin.
"Mä tiiän ite millon oon valmis? Ja mun ekakerta meni jo" Sanoin. "No joo joo" Tuo huokaisi. Lähdimme sitten.

.......

Istuimme autossa ja tekstasin Bamille. Tuo kysyi miten voin jne.

"Kelle tekstaat noi mielissään" Tuo kysyi.
"Kaverille" Sanoin.
"Kiva että sulla on nyt kavereita. Muistan vieläki mitä n-"
"Joo ei tarvii muistuttaa" "Mul on nyt parempii kavereita" Sanoin.
"Tottakai" Tuo sanoi hiljaa. Huokaisin ja suljin kännykän.

________

Avasin kotioven ja menimme sisään. Taehyung tuli eteiseen ja pysähtyi kun huomasi veljeni. Veljeni katsoi Taehyungia arvostelevasti.
"Tota...Taehyung, täs on mun veli" Sanoin. Taehyung katsoi minua hämillään. "Siis luulin et se-" "Junghyun tuli sairaalaan. Tiiän mäki luulin et se olis kuollu...mut ilmeisesti Junghyun vietiin lastenkotiin ja mut laitokseen" Sanoin.
"Aha" Taehyung sanoi kädet puuskassa. Otin kengät pois ja jätimme takkimme naulakkoon.
"Kui sen naama on ruhjeilla" Junghyun kysyi kuiskaten kun Taehyung meni keittiöön.
"Kerron myöhemmin" Sanoin.

"No kauan aattelit olla täällä?" Taehyung kysyi huokaisten ja tuuppasin tuota kyynärpäällä. "Mulla on töitä huomenna eli en viivy kauaa" "Halusin vaa tavata sut. Jungkook on kertonu aika hurjia juttui susta" Junghyun sanoi.
Taehyung veti minut kauemmaksi. "Etkai sä kertonu mun menneisyyttä?!" Tuo tuhahti. "No en en!" Tuhahdin takaisin.

"Haluutko teetä" Kysyin Junghyunilta. "Kiitos" Tämä hymähti. Hymähdin ja laitoin teeveden valmiiksi.

Taehyung pov

Istuin olohuoneeseen sohvalle ja Jungkookin veli tuli myös.
"Kysyn suoraan, kui sun naama on mustelmilla" Tuo kysyi.
"Hoitelin vaa yhen tyypin" Sanoin.
"Kenet" Tuo kysyi. Huokaisin "Jungkookin kidnappaajan josta Jungkook on varmasti puhunu" Sanoin ja laitoin jalat ristiin.
"Aa joo." Tuo sanoi. Pian Jungkook tuli teekuppien kanssa luoksemme. Istui syliini ja kiedoin käteni tuon ympärille. "Miten voit?" Kysyin hiljaa tuon kaulaa vasten. "Hyvin. Ehkä vähän harmittaa mut ei voinu mitään.." Tuo sanoi. "Ymmärrän" Sanoin.
"No kauan ootte ollu?" Tuon veli kysyi.
Katsoimme toisiamme yrittäen miettiä vastausta.
"Sanoisin...et jotain neljä kuukautta" Sanoin.
"Wow. Ja ootte umpi rakastuneita" Junghyun naurahti. Jungkook punastui ja suutelin tuon kaulaa hellästi.

꧁꧂꧁꧂꧁꧂꧁꧂꧁꧂

Oli kulunut tunti ja Junghyun oli lähdössä.
Jungkook ja tuo puhuivat hetken eteisessä kun minä taas odotin Jungkookia luokseni.
"Nähään pian" Jungkook sanoi ja halasi veljeään. Sitten hän lähti.
"Noni tuu tänne" Sanoin. Nuorempi käveli varovasti viereeni. "Mul oli ikävä sua tiiäks" Sanoin ja nostin tuon katseen minuun. "Mullaki sua" Tuo sanoi. Katsoi minua silmiin mutta laski katseensa huuliini. Virnistin ja suutelin nuorempaa hellästi. Varovasti laitoin pojan makaamaan alleni sohvalle. Suutelimme kauan ja vain suutelimme. En usko että Jungkook jaksaisi nyt mitään muuta. "Rakastan sua..." Tuo kuiskasi.
"Mäkin sua" Vastasin ja suutelimme uudelleen.

𝑉𝑎̈ℎ𝑎̈𝑛 𝑡𝑦𝑙𝑠𝑎̈ 𝑜𝑠𝑎..:(