Love makes Toxicity| vkook

Part 35.

Kävelin Jiminin kanssa katua pitkin. Olimme menossa takaisin laitokselle, mutta olimme jääneet koulun jälkeen salaa hengaamaan.
Kello oli paljon ja oli hämärää.
"Mennää nopee tai hoitajat ragee" Jimin sanoi.
"Mee vaa...haluisin olla yksin just nyt" Huokaisin.
"Ööö en todellakaa jätä sua tänne pimeesee kävelee yksin" "En oo tyhmä" Jimin sanoi.
"Mitä jos mä haluun kävellä yksin tääl?" Kysyin nokkavasti. "Ei käy, tuut munkaa sillä selvä"
"Ugh haluutko oikeest olla samanlaine ku Taehyung? Just tollane" Tuhahdin.
"Okei! Jos haluut. Jos sulle käy jotai, se ei oo mun syy" Jimin sanoi. "Mitä mulle muka kävis?" Naurahdin. "Ota selvää" Tuo sanoi ja lähti pois.

Huokaisin ärsyyntyneesti ja jatkoin matkaa yksin. Menin eri reittiä vain koska en halunnut Jiminin seuraavan tai jotain.

Kävelin aution pihan läpi, alkoi tuulla ja säikähdin keinua joka keinui itsekseen. Tuuli vain... Ajattelin.
Käännyin parkkipaikalle jossa oli vain pari autoa. Yhdessä autossa oli kuitenkin vielä valot päällä. En miettinyt enempää vaan kävelin auton vierestä ja pian tunsin kuin joku tuijoittaisi mua. Jungkook älä oo lapselline....
Käänsin päätäni hieman jotta katsoisin ettei ketään ole takanani. Ei ketään.
Aloin hieman katua sitä että hääsin Jiminin pois...
Alkoi ahdistaa, sillä laitokselle on vielä paljon matkaa. Soitin Jiminille.

"J-jimin"
"No mitä nyt?"
"Mis oot..."
"Miks kysyt? Ite mut hääsit"
"Mua pelottaa..joku kattoo mua mä tiiän"
"Jungkook rauhotu...no mis oot?"
"Jossain parkkipaikal.."
"Aaa oot vast siel, no oota siel mä
tuun"
"Kiitti Ji-"

Tunsin iskun kyljessäni. Ei mikä tahansa isku, vaan ihan kuin luoti olisi mennyt lävitseni.
Hengitin syvään ja asetin käteni kyljelleni. Verta...
Kaaduin maahan ja kuulin Jiminin hätäiset äänet puhelimesta.

"Jungkook?! Kuulin laukauksen!? Mitä tapahtu! Jungkook!"
"Jungkook vastaa kiltti!"

"t-tuu...nopee" "S-soita a-ambulanssi"

"Mä soitan! Kestä hetki!"

Puhelu päättyi....Ja silmäni menivät kiinni.

________

Jimin pov

Istuin sairaalan odotushuoneessa. Toivon että soitin ambulanssin tarpeeks nopeasti. Jos Jungkook ei selviä, syytän siitä itseäni.

Päähäni muistui se puhelu. Kuulin laukauksen. Eli joku ampui Jungkookia??
Kuka??

"Oletko omainen?" Hoitaja kysyi.
"Ystävä..Jungkookilla ei oo perhettä" Vastasin. Hoitaja nyökkäsi ymmärtäväisesti.
"Jungkook oli juuri leikkauksessa. Saimme luodin pois, vaikka se olikin aika syvällä. Jungkook ei ole vielä herännyt mutta voit tulla katsomaan." Hoitaja sanoi. Nousin sohvalta ja kävelin hoitajan kanssa Jungkookin huoneeseen.

Istuin tuolille ja katsoin nuoremman kasvoja.
"Ette siis ollut paikalla, kun häntä ammuttiin?"
"E-en...Jungkook soitti mulle ja samassa ku puhuttii nii kuulin laukauksen.." Sanoin.
"Selvä..poliisi on pyydetty tänne huomiseksi kuulustelemaan teitä sittenkun Jungkook herää"
"Okei.." Huokaisin.

Hoitaja lähti ja päätin soittaa Yugyeomille Jungkookin puhelimesta. Kyllä, nappasin sen mukaani kun Jungkook tuotiin sairaalaan.

"Haloo?"
"Jimin täs..Jungkook on sairaalas"
"Mitä?? Miks?!"
"Joku ampu sitä..." "Me puhuttii puheluu ja joku ampu"
"Mitä helvettiä?! Onks se hereil??"
"Just oli leikkaukses.."
"Tietääks Tae?!"
"Ei viel.." "Soitan sille"
"Tuun huomenna! En pääse just nyt.."
"Joo"

Lopetin puhelun ja kun olin soittamassa Taehyungille, ajattelin että Jungkook haluaa itse soittaa.

_______

«Seuraava aamu»

Jungkook alkoi avata hieman silmiään. Säpsähdin tuoliltani ylös katsomaan tuota. "Jungkook? Ootko hereillä??" Kysyin.
"Mm...mis..oon?"
"Sairaalassa..sua ammuttiin" Sanoin.
"M-mitä?? Milloin" Tuo kysyi.
"Eilen illalla" Sanoin huokaisten. "Mis Taehyung??" Tuo kysyi. Huokaisin.."Ulkomailla edelleen. Ajattelin et haluut soittaa sille ite" Sanoin.
"Käyn hakee hoitajan, soita sil aikaa Taehyungille" Sanoin ojentaen puhelimen Jungkookille ja lähdin pois.

Jungkook pov

Käteni hieman tärisivät mutta siitä huolimatta yritin soittaa Taehyungille. Laitoin puhelimen korvalleni ja odotin.

"Haloo"
"T-tae.."
"Odota, sun ääni kuulostaa heikolta?? Onks käyny jotain"
"joo...m-mua" "Ammuttiin.."

"mitä?! Siis mitä sua- Sua ammuttiin?! Kuka??"
"En..mä tiiä..puhuin ulkon illalla Jimininkaa puheluu ja y-yht'äkkii luoti meni läpi"
"Millon??"
"Eilen illalla..."
"Onks sul ny kaikki hyvin?! Missä Jimin on? Sattuuks sua!"
"Kaikki on ny iha hyvin...Jimin meni hakee hoitajaa..h-heräsin just"
"voi sua kulta pieni, mä tuun sinne! Haluun et sul on kaikki hyvin"
"m-mut...entä poliisit"
"Mua ei kiinnosta poliisit vaan sä! Sä oot tärkein just nyt"
"Kiitti.."
"Koita jaksaa! Soittele"
"J-joo.."

Lopetin puhelun ja Jimin tuli sisään hoitajan ja parin poliisin kanssa. Laitoin kännykän viereeni sängylle ja katsoin Jiminiä oudoksuvasti.
"Jungkook. Poliisit haluaisivat kuulustella sua hieman. Jos vain kykenet juuri nyt" Hoitaja sanoi. Nyökkäsin.
Hoitaja tarkisti jotain mun letkuista tai jotain. En mä niistä mitään ymmärtäny. Sitten kun hoitaja lähti niin Jimin istui viereeni.

"Osaatko sanoa kellon aikaa milloin sua ammuttiin?" Poliisi kysyi.
"U-uhm.."
"Eilen puoli yhdeksän maissa" Jimin sanoi. Hymähdin tuolle nopeasti.
"Ja et nähnyt ketään? Joka olisi voinut ampua sua" Poliisi kysyi.
"No..olin yksin siinä parkkipaikalla. Siel oli yks auto jossa oli v-valot päällä mut en mä ajatellu sitä vaarallisena. Must tuntu koko ajan et j-joku tuijottais mua..." Huokaisin.
"mm okei" Poliisi nyökkäsi kirjoittaen sen ylös.
"Satuitko sä yhtään katsomaan sen auton rekkaria?"

"Kyl mä sitä vilkasin...ootas.."
"***-*** Jos muistan oikein..." Sanoin hiljaa.
"kiitos, aloitamme tutkimisen sieltä parkkipaikalta, ja jos kyseisen auton omistaja olisi nähnyt jotain." Poliisi sanoi.
Nyökkäsin.

"Vielä että onko sulla mitään ideaa kuka se olis voinut olla? Onko sulla pahojakin vihamiehiä tai ootko sekaantunu johonki"
"Oon viistoista nii en kyl oo sekaantunu mihinkää...mut mul on yks veikkaus.."
Jimin katsoi minuun hämmästyneenä.
"Kim Taehyungin vanhempien murhaaja" Sanoin.
"Tarkoitat sitä palkkamurhaajaa jota tutkimme pari vuotta sitten?" Poliisi kysyi.
Nyökkäsin. "Emme ole saaneet häntä kiinni, eikä sitä palkkaajaakaan. Onko sulla jotain tekemistä Kim Taehyungin kanssa?"

Luulin todella että nuo poliisit tietäisivät mut ja Taehyungin..
Ajattelin että nuo tajuavat että olen se sama joka karkasi laitoksesta.

"Kim Taehyung on mun...poikaystävä" Sanoin hiljaa. "Missä Kim on?" Poliisi kysyi. Puraisin huultani "En...tiiä" Sanoin.

Poliisi nyökkäsi ja jutteli vielä hoitajan kanssa. Kun poliisit olivat lähteneet huokaisin helpotuksesta.
"no?" Jimin kysyi. "Tae sano et se tulee tänne" Sanoin hymyillen. "siis ulkomailta??" Jimin kysyi. "Joo" Hymähdin.

Anteeks et näkökulma vaihtuu monta kertaa ja et tää on sekava.