Love makes Toxicity| vkook

Part 33.

Jimin pov

Istuin ruokalassa niinkuin tavallisesti Hoseokin ja Yoongin kanssa. Nuo kuulivat Jungkookista, tai sitä että Jungkook on taas täällä.
"Eli se tuli tänne sun takia eiks yea?" Hoseok virnisti.
"Ei tietenkää, Kim toi sen" Sanoin.
"Miks Kim toi sen poikaystävän tänne" Yoongi kysyi.
"Ehkä siks et se lähti karkuun kyttiä ulkomaille" Vastasin. Työnsin tarjottimen pois nenäni edestä jolloin Hoseok katsoi minuun huolestuneena.
"Tota, onks kaikki ok?" Tuo kysyi.
"Ei oo" Sanoin.
"Haluuks sit puhuu? Vaik osaan ite jo arvaa et miks oot huonol tuulel" Yoongi sanoi.
"Ei oo mitää puhuttavaa" Sanoin naurahtaen.
"Aaaaa...haluut Jungkookin" Hoseok sanoi.

"Sanoinko niin?" Tuhahdin.
"Et mut sen kyl huomaa. Tuol se on btw" Hoseok sanoi ja katsoi taakseni. Käännyin ja huomasin pojan kävelevän tarjotin sylissään yksin pöytään.
Nousin ylös "Viekää mun astiat" Sanoin ja lähdin Jungkookin luokse.

"Moi?" Sanoin kysyvästi.
"Aa moi.." Nuorempi huokaisi.
"Tota kaikki ok?" Kysyin ja istuin alas.
"En tiiä.." Tuo vastasi huokaisten. "Oon täs jos haluut puhuu" Sanoin.
"Kiitti..mut tää johtuu varmaa Taehyungista" Tuo sanoi. Nyökkäsin ja laskin katseeni kännykkääni.

"Jimin-"
Nostin katseeni Jungkookin kun tuo sanoi nimeni. Oli heti aivan hiljaa, ihan kuin miettisi mitä sanoa. "Voitko...auttaa mua" Tuo kysyi.
"Sano vaa miten" Vastasin laittaen kännykkäni taskuun.
"Haluun jotain muuta ajateltavaa..En jaksa ajatella Taehyungia. Tulee heti kaikki riidat mielee" Tuo sanoi punastuen.
Hymähdin kunnes hymyni muuttui virneeksi.
"Sano suoraan mitä haluut et teen. Miten saan sun ajatukset pois?" Kysyin hymyillen.
"N-no...tai ei mitään.."
"Rakastat Taehyungia, mut silti haluut harrastaa seksiä munkaa" Sanoin.
"En tiiä oonko kiimanen teini, vai vitun paska poikaystävä. Mut mun on pakko saada jotain muuta ajateltavaa" Tuo huokaisi.
"Veikkaan et oot se eka. Mut enköhä mä osaa auttaa sua" Virnistin.

Tuo nousi ylös ja käveli viemään astiat.

________

Saavuimme Jungkookin huoneeseen. Tuo sulki ovensa laittaen sen lukkoon.
"Aika jännä et seurustelet Kimin kaa ja haluut seksiä multa. Käytät mua hyväks?" Sanoin.
Tuo pysyi hiljaa. Katsoi mua silmiin ja riisui paitansa.
"Jungkook oon tosissani. Jos et haluu menettää Kimiä kokonaa nii jätetää tää välii" Sanoin. Outoa että itse puolustelin Taehyungia, vaikka vihaan häntä.

Katsoin tuon upeaa ylävartaloa, pakosti purin huultani jonka jälkeen Jungkook painoi huulensa omilleni.
Suutelimme jonkin aikaa. Tuo piti käsiään hiuksissani ja minä tuon vyötäröllä.
"Ootko varma? Me voidaan viel lopettaa" Sanoin.
"Puhut liikaa" Tuo sanoi ja kaatoi minut sängylle istuen lantioni päälle.
Riisui paitani ja silitti rintakehääni lämpimillä käsillään. Jungkookilla oli kova tarve tulla panetuksi, sen huomasi sillä tuo alkoi avata jo vyötäni.
"Sul on ikävä Taehyungia. Siks haluut" Sanoin ottaen tuon ranteesta kiinni pysäyttäen tuon.

Tuo huokaisi "outoo et muutat mieles".
"Minä? Sähä muutat mieltäs joka päivä. Eka vihaat mua. Sit Taehyungia, sit meet munkaa sänkyy ja vihaat Taehyungia. Sit rakastat sitä ja nyt en oikeesti tiiä mitä haluut" Sanoin.
"No en mäkään tiiä..." Tuo sanoi ja nousi päältäni. Laittoi paitansa päälle ja istui viereeni.
"Kuules, haluisin olla sunkaa. Oot varmaa huomannu. Mut vaik vihaan Taehyungia nii tää ei oo silti oikein sille" "Tiiätkö mitä Taehyungin vanhemmille tapahtu?" Kysyin.
"Se sano et ne kuoli?" Tuo vastasi.
"Tiiätkö miten" Kysyin. Tuo pudisti päätään.

"Sun kannattaa sit kysyy sitä Taehyungilta." Sanoin nousten ylös. Puin paitani ja nuorempi jäi istumaan sängylle.
"Sun kannattais arvostaa Kimii enemmä. Outoo et sanon näi, mut se välittää susta. Se mitä sanoin eilen ei pidä paikkaansa." Sanoin.
"Mitä mä teen?! Taelle on vaikee puhuu, must tuntuu oudolta jutella senkaa. Se on vaikeeta alan pelkää et sanon jotai väärin" Tuo änkytti.
"Se on sun poikaystävä. Älä pelkää sitä" Sanoin. Lähdin ulos tuon huoneesta vielä huokaisten.

Jungkook pov

Otin kännykkäni ja katsoin hetken Taehyungin numeroa. Päätin soittaa...

"Moi.."
"Jungkook ihana kuulla sun ääni"
"Mis oot? Tai siis mihi päätit sit lähtee"
"Sori en voi kertoo, jos poliisit kysyy sulta mis oon nii parempi ettet tiiä"
"Jaa.."
"Kaikki hyvin siellä? Eikai Jiminin kaa oo sattunu mitää"
"No ei ole. En tee samaa virhettä toista kertaa"
"Hyvä, tiesin et voin luottaa suhun"

Huokaisin "Mul on...ikävä sua"
"Nii mulki sua, mut tiiät et tuun takas"
"Mitä jos et, jätät mut. Tää on sun tapa unohtaa mut"
"Jungkook mitä sä puhut? En vois ikin unohtaa sua"
"Taehyung, saanko kysyy jotain.."
"Tottakai"
"Miten sun vanhemmat kuoli.."
.
.
.

"Ja miks se yht'äkkiä kiinnostaa?"
"Noku...tajusin etten oo kuunnellu sua tai sun murheita tarpeeks hyvin. Mun pitäis"
"Mun vanhemmat kuoli onnettomuudessa, ei sen vakavampaa"
"Varma?"
"Joo. Mun pitää mennä. Moikka"
"Moikka.."

Lopetin puhelun ajatuksiin, en usko tuota. En usko että tuon vanhemmat kuolivat onnettomuudessa. Jimin olisi kertonut.

«Näin kaikille helpotukseks, Jiminillä ja Jungkookilla ei tuu olee suhdetta»