Love makes Toxicity| vkook

Part 25.

"Tae..." Huokaisin.
"Älä sano mua Taeks" Tuo sanoi kylmästi.
"Ihan oikeesti...rakastan sua enemmän ku ketää..tai no oot muutenki ainoo mun elämässä" Huokaisin.
"Se mitä Jimin ja mä tehtiin ei merkannu mulle mitään..."

"Tajuutko kui paljon se sattu?! Soitat mulle kaiken paskan jälkeen ja sanot et petit mua" Tuo tuhahti.
"O-oon niin pahoillani..." Sanoin hiljaa ja laskin katseeni polviini.
"Jos vihaat mua, miks pelastit mut" Kysyin arasti.

"pidä vaa turpa kiinni" Tuo sanoi ja kääntyi hotellin parkkipaikalle.
Astui ulos autosta ja avasi oveni.
"Tule" Tuo tuhahti. Huokaisin ja nousin autosta tuon laittaen oven kiinni.
Menimme hotelliin sisään joka oli auki 24h.

Hississä Katsoin Taehyungin kasvoja, vihainen, surullinen, rikki...
Menimme kotiin ja suljin oven takanani.

Pelkäsin Taehyungia nyt...todella paljon. Jos tuo jää kiinni ampumisesta hän joutuu vankilaan..
Riisuin kenkäni kunnes Taehyung painoi minut eteisen käytävän seinää vasten.
"L-lyö" Sanoin. Tuo vain katsoi minua silmiini. Hänen silmät oli täynnä vihaa ja väsymystä. Kaunis hän silti oli. Halusin vain suudella häntä mutta en kehtaisi.

"Et...ollu ees päivää laitoksessa, ja ikävöin sua heti ku lähdin pois." Tuo sanoi.
"Miks oot tällänen...saat mut suuttumaan, ja haluamaan sua liikaa" Tuo sanoi laittaen toisen kätensä vyötärölleni.

Yhdisti huulemme ja suuteli minua intohimoisesti. Minä myös sillä sitä kaipasin, suudelmaa joka oli täynnä intohimoa ja rakkautta. Tuo riisui nahkatakkini pois samoin omansa. Nosti minut syliinsä ja kantoi huoneeseen sängylle. Taehyung nosti paitani pois nähden arpeni. Tuo silitti arpia hellästi kuitenkin riisuen oman paitansa.
Yhdistin huulemme uudestaan ja laitoin käteni tuon niskantaa vetäen häntä lähemmäs.

Tuo alkoi asettaa helliä suudelmia ensin kaulaani ja siitä alemmas vatsalleni.

Avasi vetoketjuni samoin omansa heittäen housumme lattialle.
"T-taehyung...oot hullu" Hengähdin.
"Sun takia" Tuo sanoi ja käänsi minut päällensä istumaan.

___________

Heräsin aamulla ja pian tajusin mitä oli tapahtunut. Katsoin ympärilleni ja Taehyungia ei näkynyt missään.
Nousin istumaan vetäen peiton pois kunnes huomasin olevani ilman vaatteita...vedin peiton päälleni ja odotin Taehyungin tulevan.

"Huomenta" Tuo sanoi.
"Mitä viimeyön tapahtu? Ja miks" Kysyin.
"Minkäs sille voi jos haluun sua" Tuo virnisti.
"Mut...etkö oo vihanen??" Kysyin.
"Vähän, mut en voi elää ilman sua." Tuo sanoi.
"M-mut oon petturi...huora" Sanoin jolloin Taehyung tuli eteeni.
"Sä et sano noin" Tuo sanoi.
"Se on totta..." Huokaisin.
"Ei oo, Jos et enää tee mitään sellast mun selän takana nii ollaan fine" Tuo sanoi.
"Ha- Haluut olla taas???" Kysyin melkein huutaen.
"No ei  me erottu ku ehk tunnin ajaks" Tuo sanoi.
"Silti!" Huudahdin ja halasin tuota. Tuo halasi takaisin ja se tuntui niin hyvältä.

"Itkin melkee mun silmät ulos sen puhelun jälkeen" Sanoin.
"Samoin" Vanhempi kuiskasi ja tiukensi otettaan paljaasta selästäni.
"Mut mitä me tehään...jos poliisit löytää sut?!" Kysyin.
"Me lähetään nii kauas täältä, et ne ei löydä meitä." Tuo sanoi.
"Ai niiku pois? Kokonaan? Entä mun koulu ja kaverit" Kysyin.
"Jos kerta Yugyeomilla on auto nii voihan se tavata sua, vaikka oliski pitkä matka" Tuo sanoi. "No joo" Hymähdin.

"Oikeesti ikävöin sua niin paljon.." Huokaisin. Tuo nousi ylös tehden hymyn.
"Mun...pieni enkeli" Tuo kuiskasi.
Katsoin vanhemaan punastuen hieman. Se tuntui niin hyvältä kun Taehyung sanoi nuo sanat. Vielä katsoen mua silmiin.
Tuo haki minulle jotkut vaatteet jotka voisin laittaa ylleni.
Nauratti kyllä että erosimme, ja sen jälkeen me...tiedätte kyllä ja nyt olemme taas yhdessä.

Hyvä niin..sillä en voisi elää ilman tuota.