Love makes Toxicity| vkook

Part 59.

Päivät muuttuivat viikoiksi ja aikaa kului ja kului. Taehyung oli käynyt sairaalassa joka viikko. Jungkook oli voinut hyvin. Tänään kuitenkin olisi se päivä kun tuolle kerrotaan tulehduksesta ja siitä miten sitä hoidetaan.

"Moi kulta" Taehyung hymähti ja käveli Jungkookin luokse halaten tuota varovasti.
"Moi..kiva nähä sua" Jungkook hymähti.
"Vaikka oon ollu tääl joka päivä? Eikö ala ärsyttää" Taehyung hymähti. "Ei todellakaa" Jungkook naurahti.
Hoitaja saapui huoneeseen käsissään Jungkookin potilas tiedot.
"Eli. Olet toipunut todella hyvin viimeisimmästä leikkauksesta. Joten nyt kerron sinulle mitä ampumishaavalle jatkossa tehdään ja mitä se aiheutti." Hoitaja selitti.
Taehyung otti Jungkookin käden omaansa ja Jungkook vaikutti hieman hämmästyneeltä.
"Siis..onks täs jotain? Tapahtuks jotain vakavampaa" Jungkook kysyi.

"No..luodin aiheuttama tulehdus levisi sun sydämen lähettyville. Saimme leikattua sen hetkellisesti kauemmas sydämestäsi. Sinut leikataan uudestaan kahden viikon kuluttua jos oireita ilmenee tulehduksesta. Eli hengästyminen, hikoilu ja rinnan pistäminen ja kova kipu. Vaarana on että tulehdus ehtii levitä sydämeesi ja verenkierto lakkaa."
"Ainoa keino olisi vaihtaa sydän, mutta luovuttajia ei tähän hätään saataisi"

Jungkook katsahti poikaystäväänsä. "S-siis kuolenko mä?!" Jungkook vingahti.
"Et tietenkään!" Taehyung sanoi nopeasti ennenkuin hoitaja ehtisi sanoa mitään.
"Olet nuori ja terve. Teemme kaikkemme auttaaksemme sinua" Hoitaja sanoi ja käveli ulos huoneesta.
"Onks tää unta.." Jungkook huokaisi.
"Kumpa oliski..pahaa unta" Taehyung sanoi ja kietoi kätensä nuoremman ympärille.
"Mitä jos mä kuolen..." Jungkook inahti.
"Et kuole se on varmaa!" Vanhempi vastasi. Jungkook huokaisi ja kävi makuulleen sängylle.
"Missä Junghyun?" Jungkook kysyi.
"Sil on töitä.." Taehyung huokaisi ja leikki nuoremman hiuksilla. "Entä Jimin..kai se on kävi ees kattoo mua" Jungkook kysyi nopeasti.
"Itseasiassa..Jimin on ollu mun tukena siitä ekasta leikkauksesta alkaen" Taehyung huokaisi.
"Oikeesti??" Jungkook hymähti.
"Joo..olin iha rikki sun takii. Jimin kuunteli, lohdutti, ja tarjos olkapäätä" Vanhempi sanoi.
"No hyvä.." Jungkook vastasi.

Oveen koputettiin. "Sisään?" Jungkook kysyi.

Taehyung hämmästyi.

"...siitä on jonki aikaa ku viimeks nähtiin" Namjoon sanoi.
"Mitä sä tääl teet.." Taehyung kysyi.
"Tulin kattoo teitä. Oon kuullu aika hurjia juttuja" Namjoon sanoi ja sulki oven perässään.
"Keneltä muka??" Taehyung tuhahti.
"Baekhyunilta"
"Aha.." Taehyung huokaisi. "Miten sä voit?" Namjoon kysyi katsoen Jungkookiin.
"Ihan ok.." Jungkook vastasi.
"Hyvä. Taehyung, voitko kertoa mitä kaikkea on tapahtunu?" Namjoon kysyi rauhallisesti.
"Jos et ala saarnaa TAI syyttää meitä mistään" Taehyung sanoi.
Namjoon nyökkäsi.

"No..se alko siit ku ammuin niit poliiseja. Päätin lähtee pois maasta ja viedä Jungkookin laitokseen hetkellisesti. Siit sit kulu aikaa ja sain kuulla et Jungkookia oli ammuttu. Kiirehdin sit takas Koreaan ja sain tietää et Jungkookin ampuja oli Chanyeol." Taehyung huokaisi.
"Siis Chanyeol? Baekhyunin ex kihlattu??" Namjoon kysyi.
"Just se..se myös oli se jonka takia jäin orvoks" Taehyung sanoi.

"CHANYEOL AMPU SUN VANHEMMAT" Namjoon huudahti.
"Jooo" Taehyung tuhahti.
"Miksi te ette soittanu mulle?!" Namjoon kysyi.
"Jungkook halus. Mut mun mielest se ei kuulunu sulle" Taehyung huokaisi.

Namjoon vain huokaisi ja Taehyung jatkoi.
.

.

.

.
"Ahaa. Mitä tästä opimme?" Namjoon kysyi.
"Että pidän enemmä kuria" Taehyung sanoi.
"Ehkä sun ei tarvii"
"Parin viikon päästä mä kuitenki kuolen" Jungkook sanoi. "Siis mitä hei??" Namjoon kysyi.

"Jungkookilla on tulehdus sen luodin takia. Jos se levii sen sydämeen nii se lopettaa verenkierron" Taehyung huokaisi ja silitti Jungkookin kättä peukalollaan.

"Mulle ei oo luovuttajia..Mitä ne hoitajat mun vuoks voi muka tehä" Jungkook huokaisi.
"Me keksitään kyl jotain" Taehyung hymähti.

3 päivää myöhemmin.

Jungkook vaihtoi vaatteitansa rauhassa.
Kun tuo oli pukemassa paitaansa päälle oveen koputettiin. "Sisään" Jungkook sanoi.
Taehyung astui sisään ja pysähtyi kauemmaksi sulkien oven. "Mikä on?" Jungkook kysyi.
"Toi haava vaan saa mun olon oudoks.." Taehyung huokaisi ja käveli poikaystävänsä eteen.
"Ei siihen ainakaa satu." Jungkook sanoi.
"Otat ihan rauhallisesti?! Et kävele ees nopeesti" Taehyung tuhahti. "No joo joo"
"Kannan sut AINA portaat yläkertaan ja alas onko selvä" Taehyung sanoi.
"Liiotteletko vähän" Jungkook naurahti.
"En yhtään." Taehyung huokaisi. Katsoi Jungkookin haavaa joka sijaitsi vasemman rinnan alapuolella peitettynä sidelapun alla. "Ne jotka sua ampu saa maksaa" Taehyung sanoi matalalla äänellä.
"Turhaa..sit ne alkas vainoo teit" Jungkook huokaisi.
Jungkook puki paitansa päälle ja he kävelivät ulos huoneesta.
"Tuossa vähän vahvempia lääkkeitä. Joka aamu ja ilta kaksi sellaista" Lääkäri määräsi ja ojensi pussin jossa oli lääkkeet.
"Kiitos" Jungkook vastasi ja he lähtivät sitten.

"Pystytkö kävellä autolle?" Taehyung kysyi.
"Rauhotu nyt. Pystyn kyllä" Jungkook vastasi.
Taehyung nyökkäsi ja Jungkook kuitenkin piti Taehyungista tukea.
-
-
-
-

Autossa Taehyung oli aivan hiljaa. Jungkook vilkaisi vanhempaan joka näytti nielevän kyyneleitään.
"...mikä sul on?" Jungkook kysyi.
"En kestä jos kuolet" "Jos sä kuolet niin mäkin kuolen" Vanhempi vastasi.
"Tae...en haluu..et teet ittelles mitään jos mulle käy jotain" Jungkook sanoi.
"Miten voin elää ilman sua, ei mul oo mitään muuta" Taehyung huokaisi.
....
"..jos mä kuolen..nii lupaa mulle ettet tee itteles mitään" Jungkook sanoi katsoen vanhempaan.
"Mut-"
"Et sano mitään. Lupaat" Nuorempi keskeytti.
"Sen luodin olis muutenki pitäny osuu muhun. Mä en voi elää ilman sua" Taehyung vastasi asettaen kätensä Jungkookin polvelle.
Nuorempi katsoi vanhempaa silmiin ja huomasi kyyneleen putoavan tuon poskelle.
Jungkookiin sattui nähdä Taehyung itkemässä.
Jungkook kävi päässään kamppailua...mitä tapahtuu kahden viikon kuluttua. Mitä jos luovuttajia ei ole. Mitä jos sydän lakkaa sykkimästä aivan yht'äkkiä.