Part 99. [End]

1K 63 58
                                    

Jungkook pov.

Taehyung pakkasi tavaroita olohuoneessa. Itse olin jo pakannut kaiken tärkeän mukaan.
Istuin portaikossa katsellen kun vanhempi pakkasi.
Käsi poskella odotin että Sehun tulisi käymään. Sain viestin ja nopeasti otin kännykkäni esiin lukien viestin.

Sehun
Oon alhaal. Tuutko?

Jungkook
Tuun!

"Meen alas puhuu Sehuninkaa" Sanoin.
Vanhempi nyökkäsi ja lähdin ulos talosta hisseille.
Hissillä menin alas alimpaan kerrokseen. Kävelin ulos rakennuksesta ja Sehun seisoi autonsa luona kännykkä kädessä. Huokaisin ja kävelin tuon luokse.
Tämä katsoi minuun laittaen kännykkänsä taskuun. "Miltä tuntuu?" Tuo kysyi.
"Mm..en haluis mennä.." Huokaisin. "Te sovitte jo. Parempi näin eikö?" Tuo kysyi. Huokaisin ja laskin katseeni alas. Halusin halata tuota mut en jostain syystä kehdannut tai uskaltanut.
Sehun levitti kätensä ja vilkaisin tuota hämmästyneenä. Kuitenkin halasin tuota ja tuon kädet kietoitui vyötäröni ympärille. Hymähdin pienesti kun kasvoni hautoituivat toisen rintaan.

Hali kesti jonkin aikaa kunnes päästin irti. "..Mitä täs pitäs sanoo. Tulee ikävä?" Tuo naurahti kiusallisesti. "Heh..samoin" Huokaisin.
"Itketkö?" Tuo kysyi nostaen leukani ylös. "Tsk en!" Naurahdin. Silmäkulmastani kuitenkin valui yksinäinen kyynel. Tuo pyyhkäisi sen pois peukalollaan ja teki hymyn "Soitellaan. Jongin ei just nyt päässy tänne. Tärkee työ juttu tai jotain" Tuo sanoi.
"Aijaa.." Huokaisin. "Mulki piti olla työkeikka, mut ei se ollu yht tärkee ku sä" Tuo hymähti laittaen kätensä taskuihinsa.
Punastuin ja katsoin toista silmiin. "Sano Jonginille et mul tulee sitäki ikävä" Sanoin. Tuo nyökkäsi.
Olimme molemmat hetken hiljaa, se ei ollu kiusallista. Kumpikaan meistä ei vain tietäneet mitä sanoa.

"Mun pitää varmaa mennä.." Sanoin. "Joo samoin" Tuo vastasi.
Lipoin huuliani ja katsoin Sehunia vielä kerran silmiin. "..pidä huolta itestäs..jos sulle käy tääl jotain nii otan lennon tänne" Sanoin.
Tuo naurahti. "No sit ainaki haluun et mulle käy jotain". Punastuin uudestaan ja vilkutin toiselle pienesti. Tuo hymähti ja meni autoonsa.
Kävelin sitten hisseille huokaisten sitten.
.

.

.

"Mites meni" Taehyung kysyi. "Harmittaa" Sanoin.
"Sähän halusit mennä? Hei, ei nää oo hyvästit tuut kyl näkee niitä" Tuo sanoi. Nyökkäsin.
"Oon pakannu. Lento lähtee puolentunnin päästä" Tuo sanoi.
Nyökkäsin vain ja kävelin yläkertaan ottaen laukkuni sieltä. Menin takaisin alakertaan ja vanhempi veti minut kiinni itseensä. "Voidaa alottaa nyt alusta. Sun ei tarvii pelkää enää" Tuo sanoi. "Nii.." Vastasin hiljaa.
"Kookie. Sehunil on kyl rahaa siihen jos se haluu tulla joskus käymää meijän luona" Tuo sanoi.
"Tiiän" Sanoin. "Mikä sul sit on?" Tuo kysyi.

"Ei mikää..mennää jo" Sanoin. Tuo antoi pusun poskelleni ja otimme laukkumme lähtien pois asunnosta. Menimme hissiin ja sillä alas. Kävelimme tiskille ojentaen avainkorttimme naiselle. "Mukavaa päivän jatkoa" Nainen hymähti. Hymähdimme takaisin ja lähdimme ulos rakennuksesta.
"Mis sun auto on?" Kysyin. "Tuol" Vanhempi vastasi osoittaen mustaa autoaan. Kävelimme sinne ja Taehyung nosti laukut takakonttiin.

"Jungkook!" Kuulin Bamin äänen ja nostin katseeni ylös. Tuo juoksi halaamaan minua hyvin tiukasti. Hymähdin ja pian Yugyeom käveli myös luoksemme.
"Lähette jo" Yugyeom huokaisi. Bam päästi irti ja katsoi minua surullisena. "Miks sun pitää mennä" Tuo kysyi.
"Koska haluun. Tavallaan tää kaikki johtuu Jirosta" Sanoin. "Ugh se idiootti kuolee" Yugyeom tuhahti.
"Se on jo" Taehyung sanoi takanani. Käännyin ja katsoin tuota hämmästyneenä.
"Tapoit sen?!" Kysyin. "Duh oli pakko?" Tuo vastasi.
Bamin suu loksahti auki. "..Uhm..No mut ei teijän sit tarvis lähtee" Yugyeom sanoi.
"Me ei haluta..tai jakseta olla piilossa poliiseilta. Joten ulkomaille meneminen on varmaa paras vaihtoehto" Sanoin.
"Teitähän etitään ulkomailta?" Bam sanoi.
"Etsinnät lopetettii jo. Poliisit uskoo et ootte kuollu.." Yugyeom sanoi. Naurahdin. "Wow"
"Jungkook mennää" Taehyung sanoi ja meni autoon sisään.

"Pärjäile..ja oo varovaine" Bam sanoi. Nyökkäsin. Yugyeom halasi minua ja tein hymyn halaten takaisin.
"Soitellaan" Hymähdin. Nuo nyökkäsi ja menin Taehyungin viereen autoon. Ajoimme sitten pois..
.

.

.

Katsoin ikkunasta ulos ja tunsin vanhemman käden reidelläni. Vilkaisin tuota. "Jungkook" Tuo sanoi.
"No?" Kysyin.
"Rakastan sua. Älä unoha sitä ethän?" Tuo sanoi.
Laitoin käteni toisen käden päälle ja tein hymyn. "En, ja mäki sua" Hymähdin katsoen ikkunasta ulos.

 "En, ja mäki sua" Hymähdin katsoen ikkunasta ulos

Hoppla! Dieses Bild entspricht nicht unseren inhaltlichen Richtlinien. Um mit dem Veröffentlichen fortfahren zu können, entferne es bitte oder lade ein anderes Bild hoch.

Hobi on mood.

Mutta jätän tän kirjan nyt tähän. Damn tätä on ollu tosi hauska kirjottaa vaik tää onki aika cringe😭

Love makes Toxicity| vkookWo Geschichten leben. Entdecke jetzt