Love makes Toxicity| vkook

Part 30.

Jungkookin näk.

"Teillä oli asiaa?" Namjoon sanoi istuen keittiön pöydän ääreen.
"Enimmäkseen mulla" Tae sanoi.
Namjoon huokaisi, varmaan tietää että ei mitään hyvää ainakaan.
"Jungkook karkas laitoksesta jälleen, kuten huomaat. Poliisit oli viemäs sitä sit jonnekki, en oo varma minne mut käsiraudat oli ainaki laittamassa. Jungkook soitti mulle ja kieltäydyin menemästä auttamaan mut kuitenki menin ja ammuin sit...kaks poliisii"

Namjoon näytti vain pettyneen ilmeen ja oli varamsti säikähtänyt.

"Siis sä ammuit poliiseja??" Tuo kysyi.
Taehyung nyökkäsi varovasti.
"Taehyung.....Mitä helvettiä?"
"Tiiän oon tyhmä mut en voinu antaa niitten viedä Jungkookia?? Ja sun onneks lähetää molemmat veke täältä" Taehyung huokaisi.
"Siis minne? Muutatteko kauemas vai?!" Tuo kysyi.
"Ei ihan..Poliisit tietää et ollaan täs hotellis"
"Siis te kaksi ette oo kertonu mulle mitään?! Joudun itse hankaluuksiin kun tän paikan omistan. En olis saanu majoittaa teitä tänne. Helvetti.." Namjoon huokaisi vittuuntuneella äänen sävyllä.

"Mä meen laitokseen. Ja Taehyung..."
"Vankilaan" Taehyung sanoi jolloin Namjoon nosti päänsä ylös katsoen Taehyungia.
"Etsä vankilaan voi mennä?! Taehyung helvetti voitko lopettaa rikokset nii mun ei aina tarvis selitellä sun asioita poliiseille?? Millon joudut sinne?!" Tuo kysyi hätääntyneesti.
"Sori et synnyin rikollisten kaa. Ja en oo varma millon mut pian" Sanoin. "Pitää pakkaa tänää.." Taehyung huokaisi.

"Jungkook. Lupaa mulle ettet lähe laitoksesta yhtään minnekkään" Taehyung sanoi kääntyen puoleeni. Mietin hetken kunnes nyökkäsin.
"En saa varmaa tulla tapaa sua...Ja sä et saa kai käyttää kännykkää" Sanoin laskien katseeni alas.
"Kyl tää täst. Tunnet mut mä selviin kyl. Ja nii säki" Tuo sanoi.
"Mä en ota tätä näin pehmeesti Taehyung." Namjoon sanoi komentavasti.
Taehyung huokaisi ja nousi ylös paikaltaan.
"Tuut mun luokse tänään. Meijän pitää puhuu tapahtuneista asioista" Namjoon sanoi nousten myös paikaltaan.

Namjoon jätti talon ovi pamahtaen kovaa.

"Tää on mun syytä.." Sanoin hiljaa.
"Jungkook ei oo" Taehyung sanoi ja halasi minua takaapäin. "Onhan! Mä lähin laitoksesta, vaik tiiän etten saa. Sit pyysin sun apua ja ammuit ne poliisit.." Huokaisin.
"Just nii. MÄ ammuin ne poliisit ja joudun siks linnaa." Tuo sanoi. Nousin ylös tuoliltani katsoen vanhempaa silmiin.
"Mä oon pahoillani...kaikesta" Vingahdin katsoen jalkojani.
"Hei. Me selvitään tästä. Ollaa selvitty ennenki" Tuo sanoi asettaen sormensa leukani alle. Nosti katseeni häneen ja teki hymyn.
"Mun..pieni enkeli" Tuo kuiskasi. Se sai minut punastumaan.

Painoin huuleni vanhemman omille ja suutelimme hetken ajan.
Taehyung otti vyötäröstäni kiinni suudellen minua syvemmin. Tiesin mitä tapahtusi, en valita lainkaan.

Seuraavaksi vanhempi kuljetti minut makuuhuoneeseen. Kaatui sängylle päälleni, suudelma ei murtunut missään vaiheessa.
Irtauduin suudelmasta hapen puutteen takia mutta Taehyung päätti tehdä punertavia jälkiä kaulaani.
Vaikertelin vanhemman alla ja pian Taehyung alkoi nostaa paitaani ylös. Kun paitani oli rintakehäni kohdalla, vanhempi silitteli "vatsalihaksiani" en sanoisi että minulla vatsalihaksia olisi, mutta Taehyung niitä aina kehuu..
"Kaunis" Taehyung kuiskasi. Punastuin ja tuo sitten veti paitani pois heittäen sen lattialle.

Tuo veti myö oman paitansa pois tehden virneen. Suuteli minua hennosti kaulaan ja rintakehään. Asetti suudelmia sinne tänne ja kun hän lopetti, tuo päätti avata farkkujeni vetoketjun.

_________

Makasin sängyllä peiton alla. Taehyung lähti vaihtamaan vaatteitaan sillä tuo menisi Namjoonin luokse juttelemaan.
Vanhempi astui huoneeseen katsoen minua virnuillen.
"Mitä sä siin virnuilet" Punastuin.
"Kai mä omaa poikaystävää saan kattoo?" Tuo hymähti. Käveli sängylle viereeni suudellen minua viimeisen kerran.
"Jungkook rakastan sua. Vaik me ei nähtäis useesti nii löydän kyl keinon miten saan nähä sut" Tuo sanoi.
Nyökkäsin hymyillen ja vanhempi veti peittoani pois vatsani päältä. "Ja lupaat mulle, ettet sekaannu Jiminiin enää" Tuo sanoi asettaen kätensä paljaalle kyljelleni.
"Lupaan.." Sanoin hiljaa. "Mun pitää nyt mennä, tai Namjoon huutaa mulle enemmän" Tuo sanoi nousten sängyltä.

"Älä anna mun oottaa liian kauan" Sanoin virnistäen.
"Lupaan" Tuo virnisti ja lähti sitten.
Huokaisin ja vedin peittoa enemmän vatsalleni. Mitä jos..Jimin luulee että pidän hänestä? Tai mitä jos tuo tekee jotain? Tai mitä jos minulla on niin kova ikävä Taehyungia että tarvitsen lohtua??
Ei Jungkook ei..sä osaat kyl olla ilman Taehyungia. Ja varsinki ilman Jiminiä.

PITKÄSTÄ aikaa. Heti "aiheeseen" elii haluisittekos te toisen Taekook kirjan jossa Taehyung olis bottom? Tein tän kirjan sillon ku ajattelin et Jungkook on bottom mut mun mielipide on muuttunu.