I need you by my side✅

30 sekunnin loistoidea

Kun me päästiin Joonaksen luo, oli siellä jo bileet täydessä vauhdissa. Niko ja Olli olivat näemmä ehtineet paikalle ennen Joelia ja mua. Yleensä me oltiin viimeisiä joka paikassa joten ei se ketään varmaan yllättänyt. Vaikka Joel asui Joonaksen naapurissa...

"Missä Lalli?" Joel kysyi katseltuaan hetken ympärilleen.

Se mies toi kyllä täysin omalaatuisen mausteensa mukaan jokaisiin pippaloihin mihin ikinä tulikaan. Harmi siis jos se ei päässyt tulemaan. Sen kanssa ei koskaan ollut tylsää.

"Ei päässy paikalle" Olli ilmoitti sohvan nurkasta viinipullo kourassaa.

Joel ryntäsi oitis sen luo ja nuuhkaisi miehen pullosta. Se oli vähällä oksentaa. Mä en voinut olla nauramatta. Siitäs sai! Eikö sen olis pitänyt jo tietää ettei Olli harrastanut valkoviiniä.

"Hyi vittu, punaviiniä" se sai sanottua yskimisensä lävitse.

Mä jätin viini-ihmiset keskenään olohuoneeseen ja lähdin viemään omia juomiani jääkaappiin. Mä en vain voinut käsittää miten joku sai juotua moista kuraa. Oli kyse sitten ihan kummasta viinistä tahansa.

Keittiöstä mä löysin selvästi jotakin etsivän Joonaksen.

"Mikä hukassa?" kysyin huvittuneena.

"Vittu... Nikon on ihan pakko saada just nyt jekkua" mies murisi turhautuneena.

Se kolisteli kaappeja toisensa perään mutta ei näyttänyt siitäkään huolimatta löytävän etsimäänsä. Mä sukkuloin varovasti sen ohi suoraan jääkaapille ja sijoitin juomani sinne mistä nyt tilaa sattui löytymään. Jätin Joonaksen rauhaan ja siirryin muiden seuraan olohuoneeseen.

Joel istui nojatuolissa jalat levällään valkoviiniä ryystäen. Mä en vain voinut ymmärtää. Valkoviini oli pahinta paskaa ikinä. Olli ja Niko istuivat sohvalle, joten mä änkesin niiden välissä olevalle vapaalle paikalle.

Joonaksen askeleet kaikui asunnossa kun se saapui keittiöstä shottilasi kourassaan kuin mikäkin tarjoilija. Se näytti siltä kun olis voinut heittää lasissa olevat juomat suoraan Nikon silmille.

"Mihis mä nyt sit istun?" Se kysyi ojentaen Nikon tilaaman jekkupaukun miehelle.

Tuo veti sen sekunnin sadasosassa suustaan alas ja laski lasin sohvan vieressä olevalle pienelle pöydälle. Se tarttui Joonasta kädestä ja veti syliinsä.

"Sä voit kuule tulla vaikka mun syliin" se totesi virnistäen.

Tästä se taas alkoi. Nuo kaksi olivat ihan käsittämätön kombo alkoholin vaikutuksen alaisina. Joku helvetin homoseksuaalinen hormoni tuntui heräävän kummassakin, sillä ne oli samantien toistensa kimpussa. Ei niiden tarvinnut kuin nähdä vilaus jostain alkoholipitoisesta ja ne oli jo pelkällä katseella riisumassa toisiaan. Aina ei tarvittu edes sitä.

Toisaalta eipä tuo vielä mitään että ne istuivat sylikkäin. Oltiin me joskus festarikeikan päätteeksi saatu todistaa kun Niko imi keskellä stagea fritsua Joonaksen kaulaan. Siis lähes kaikki oli nähty. Ja se mitä ei olla nähty, ei ollut edes luokiteltavissa kavereiden väliseks kännisekoiluks. Edes nuo kaksi ei menis niin pitkälle.

Olli katsoi mua hymyillen ja päätään pyöritellen. Vaikka se oli tuntenut meistä kaikista Joonaksen pisimpään, oli se silti Tommin kanssa lähes yhtä erottamaton kun Joonas Joelin. Joskin alkoholilla oli toisinaan lievä eriävä vaikutus asiaan.

Suurin syy siihen miks mä ehkä hetken verran epäröin alkujaan lähteä mukaan koko bändiin, oli juuri tämä. Kaikki olivat niin veljiä keskenään. Tunteneet toisensa niin pitkään et jokainen tiesi toisen varpaiden asennosta mitä se ajatteli.