I need you by my side✅

Rakastan...?

Musta alkoi pikkuhiljaa tuntua siltä et joka aamu kun mä heräsin Joelin vierestä mun huulilla oli joku helvetin imelä kestohymy. Eli toisin sanoen joka hemmetin aamu. Yleensä mua lähinnä vitutti herätä.. niin se vain muuttui kun vieressä oli ihminen kenestä todella välitti.

Miten mä olisin edes voinut olla hymyilemättä kun heräsin muutama minuutti sitten siihen kun tutut huulet paineli helliä suudelmia mun niskaan. Tällaistako taivaassa oli? Pitäis vissiin alkaa elämään siveellisempää elämää jos tämä oli seurausta sille. Ihan kun se tuon kanssa onnistuisi.. teki mieli tehdä vain kaikkea ei niin kovin siveelliseksi luokiteltua.. tiedä häntä miksi niin.

"Oot sä hereillä jo?" Se kysyi hiljaa painaen huulensa mun kaulan sivulle. Tämän takia sen kanssa oli turha tehdä siveyslupauksia! Se sai ne teoillaan täysin turhiksi ja tyhjiksi.

Mumisin vain vastaukseni kun en muuta tahtonut saada ulos suustani. Käännyin sitä kohti ja annoin sen huulien jatkaa taitavaa työtään mun iholla. Miten noin mitättömältä tuntuva asia saattoi saada mielen sakkaamaan niin pahasti?

"Mun oli ikävä sua" se sanoi.

Painauduin tiukemmin sitä vasten ja suljin silmäni uudelleen. Mulla oli ikävä joka hetki vaikka mä olisin ollut miten lähellä. Vaikka mä olisin ollut sen sylissä, se mun vieressä, lähellä, sisällä.. mulla oli silti ikävä.

"Niin munki sua" vastasin.

Se silitti mun sotkuisia hiuksiani ja tuhahti tyytyväisenä. Tällaiset aamut oli ihania.. juuri tällaiset. Toisen sylistä ei ollut kiire pois ja hellyyttä ehti jakaa molemmin puolin. Sanoo Violent pop-bändi...

"Joko me huomenna päästäis sinne treffeille?" Kysyin varovasti.

Mä tiedän et aina se este oli tullut mun puolelta mut en mä luovuttaakaan halunnut. Siitä ei kuitenkaan seuraisi muuta kuin... jotain kaunista. Voiko noin edes sanoa?

Jos tarve vaati niin mä sitten toisin vaikka ne deitit sen luo jos se ei ehtinyt lähteä. Se kuulosti oikeastaan jo aika romanttiselta.. Joelin tuntien mä en ollut täysin varma oliko se hyvä vai huono juttu... ei sekään mikään romantiikan ihmelapsi ollut niin kuin ei tässä allekirjoittanut itsekään...

"Millaset sun unelmatreffit olis?" Se kysyi yhtäkkiä.

Tällä hetkellä.. mun unelma oli lähteä Joelin kanssa. Ei se muuta tarvinnut. Kaikki sen ulkopuolella oli vain pelkkää plussaa. Sitä paitsi mä olin aika amatööri treffitouhuissa. Joskus junnuna mä olin tainnut käydä kerran tai kaksi, eikä nekään olleet mitkään treffi treffit. Vihdin abc:n parkkipaikalla se parisuhde lähtikin kukoistukseensa...

"Sinä" vastasin yksinkertaisesti.

Kuten sanoin, mä en tarvinnut muuta. Se mies itsessään oli mulle jo yksi unelmien täyttymys. En mä liian ahneeksi halunnut heittäytyä.

"Eiku oikeesti" se vaati saada tietää.

Mitä mä sille muka olisin kertonut kun en itsekään tiennyt mitä muuta mä niiltä treffeiltä kaipasin. Ehkä meidän pitäis mennä syömään? Tai leffaan? Mikäli siis haluttiin noudattaa perinteistä kaavaa ja tehdä kuten normaalit ihmiset.

Tai sit me vaan tilattais pitsaa himaan ja katottais leffaa täällä. Jos me siis haluttiin tehdä jotain ei niin normaalia. Juuri sellaista mitä meiltä nyt olisi saattanut odottaa. Aiheutettais ainakin vähemmän hämmennystä toisissamme roikkuessa kun ketään ei ollut näkemässä. Pienempi paha se oli kaikkien kannalta.

"En mä oo koskaan aatellu asiaa" totesin.

Eikö siinä ollut unelmaa ihan tarpeeksi että pääsi viettämään aikaa sen miehen kanssa jota... herranjumala... voinko mä vielä sanoa niin? Oliko liian aikaista sanoa mä rakastan sua? Kliseistä se ainakin oli, sen mä voin sanoa.

"Parempi alkaa ajatella" se sanoi hymyillen.

Mä en ollut enää varma oliko tuo uhkaus vai kaunis toteamus. Oli miten oli mutta mua alkoi pikkuhiljaa kiinnostaa mitä se oikein suunnitteli. Sen miehen tuntien asia saattoi olla jotain todella outoa tai sitten siirappisen suloista. Siitähän me ei tiedettykään vielä yhtään mitään...

"Muuten joudut tyytymään mun yllätykseeni" se tokaisi.

Sen verran houkuttelevalta tuo kuulosti et mä olin enemmän kuin halukas ottamaan tuon riskin. Se sai yllätyksen kuulostamaan sen verran kiinnostavalta et se vielä mieheen itseensä yhdistettynä... mä taisin olla kusessa vai mitä?

***

No hupsista nyt tuli vielä toinen tänään :) Huomenna päästään seuraamaan Joonaksen näkökulmaa ;)