I need you by my side✅

Aleksi?

*JOONAS*

Jostain syystä mua oli vaivannut suunnaton tylsyys aamusta asti, joten olin päättänyt lähteä aikani kuluksi treenikselle rämpyttämään kitaraa. Pohdin hetken josko olisin kysynyt Joelia tai Nikoa seuraksi mut kumpikin todennäköisesti seikkaili vielä unten mailla.

Ja ainakin ensiksi mainitun kohdalla se oli pelkästään hyvä juttu. Miestä oli nimittäin vaivannut uniongelmat jo sen verran pitkään et oli jo oikeus ja kohtuus että sekin sai nukkua.

Me oltiin juteltu Joelin kanssa pitkälle yöhön. Joku sitä stressasi mut mä en oikein päässyt selvyyteen siitä mitä se jokin oli. Kaikilla kai oli omat huolensa ja murheensa. Vuodessa oli niin monta päivää et väkisinkin sekaan mahtui niitä huonoja. Inhimillistä se vain oli.

Palattiin vielä mun ja Nikon epämääräiseen yöhön, josta Joel oli edelleen kovin hämillään. Aiheesta toki, mut ei kai sekään nyt maailmaa suurempi juttu ollut. En mä rehellisesti sanottuna tajunnut oikein itsekään miten se johti makkariin mutta samapa se. Kaikki teki virheitä ja sen virheen johdosta mä pystyin sanomaan kuinka onnekas Nikon tyttöystävä oli. Saiko niin edes sanoa?!

Oli miten oli, ei tehtyä enää tekemättömäksi saanut. Siitä asiasta oli siis turha jauhaa enää. Me sovittiin et elämä jatkuu ihan kuin ennenkin eikä kenenkään tarvinnut tietää asiasta. Kai se muille jätkille joskus selviäisi. Tuskin niitä asia edes jaksoi kiinnostaa. Ei hyvin mennyt jos suurin huolenaihe oli minä ja Niko sängyssä.

Mun suurin huolenaihe tällä hetkellä oli kuitenkin se et mun päästyä treenikselle, oli ovi pois lukosta. Mä olin satavarmasti laittanut sen lähtiessäni lukkoon. Kuka hullu täällä muka olisi seitsemältä aamulla. Siis mua lukuunottamatta.

Avasin epäilevänä oven ja kurkistin sisään. Ihan yhtä pimeältä näytti kun mun päässä. Jätin kengät eteiseen ja lähdin keittiöön laittamaan itselleni kahvia.

Yhtäkkiä mun silmäni tavoitti sohvalta harmaan möykyn. Katsoin sitä päätäni kallistaen ja menin lähemmäs.

Harmaa möykky paljastui lähemmän tarkastelun tuloksena Aleksiksi, joka oli syvässä unessa harmaaseen vilttiin kääriytyneenä. Mitä hittoa se täällä teki?

Annoin toisen nukkua ja lähdin hakemaan helpotusta kofeiinin puutokseen.

Mikä helvetti meitä kaikkia oikein vaivasi? Yksi oli niin solmussa ajatustensa kanssa et ei saanut edes nukuttua, kaksi teki typeryyksiä humalassa ja kolmas nukkui yönsä treeniksen sohvalla... ei ihmekään ettei ajatus kulkenut uusien biisien suhteen yhtään mihinkään.

Ajattelin kerrankin olla kaukaa viisas ja laitoin kahvia tulemaan sen verran et siitä riitti Aleksillekin, sitten joskus kun se suvaitsi herätä. Mikäköhän sen oli ajanut tänne? Eihän se ollut eilen edes treeneissä... se sanoi olevansa kipeä mutta ei se siltä näyttänyt. Tai sitten se vain peitti sen todella ammattimaisesti.

Jätin kahvin tippumaan ja lähdin istuskelemaan vakiotuoliini. Ihan kun mä nyt pystyisin soittamaan täällä kun toinen oli umpiunessa. En kai mä sitä herättääkään halunnut.

Avasin luurini ja aloin selaamaan uutisia. Joku brittiläinen näyttelijä oli eronnut, korona oli perseestä, spotify teki miltsitolkulla voittoa, kesästä oli tulossa kuuma ja elintarvikkeiden hinta sen kun nousi. Mitä uutisia nämä muka oli?

Siirryin selaamaan instagramia, jossa oli taas inbox täynnä viestejä, 402 uutta seuraajaa ja ensimmäisenä Nikon kasvot. Se oli näemmä lisännyt uuden kuvan 10 minuuttia sitten. Mä luulin et sekin oli vielä unessa..

Noustessani ylös, mä onnistuin lyömään polveni pöytään helvetillisen kolauksen saattelemana ja totta kai herätin siinä sivussa myös Aleksin. Kohtasin miehen väsyneen katseen. Se räpytteli hetken silmiään kunnes alkoi saada tilanteesta kiinni.

"Mitä sä täällä?" se kysyi hämillään.

Aiheellinen kysymys molempiin suuntiin. Katsoin kysyvästi sohvalta itseään ylös kampeavaa tummahiuksista miestä. Hyvä että sen silmät oli edes kunnolla auki.

"Tuli tylsää. Mitä sinä?" heitin saman kysymyksen toiseen suuntaan.

Se haroi hiuksiaan ja haki vastausta lattiasta. Siltä ei tainnut apua irrota... Aleksi huokaisi syvään ja näytti harkitsevan vakaasti totuuden ja valheen välillä.

"Hae kahvia. Tästä tulee pitkä keskustelu" se sanoi.

Mä katsoin miestä epäilevästi. En mä edes tiennyt mitä odottaa. Olisko mun pitänyt jo huolestua..?

***

Pien iltasatu vielä :) Tämmöne mukava tease tähän loppuun ;) Tulin also kertomaan että huomenna pidän välipäivän(yritän ainakin:))