you're beautiful | BTS ~ FIN

7.

*Taehyungin näkökulma*

Istuimme pelaamassa totuutta ja tehtävää vielä jonkin aikaa. Lopulta Jungkook väsyi, ja kannoin hänet hellästi sänkyymme nukkumaan, toivottaen samalla hyvät yöt muillekkin.
Päätin vielä käydä ulkona nopeasti ennenkuin menisin itsekkin sänkyyn. Vedin kengät jalkaani, ja astelin ulos lämpimään kesäyöhön.
Kävelin pitkin soratietä, ja kivet pistelivät kenkieni läpi, saaden minut katsomaan tarkemmin mihin astuin. Yhtäkkiä kuulin takaani äänen.

"Taehyung?"

Käännyin, ja yllätyksekseni takanani seisoi Jimin.
Hän haroi vaaleanpunaisia hiuksiaan silmiltään, ja katsoi minua.

"Ai moi" sanoin yllättyneenä.

"Enkai häiritse?" Poika kysyi varoen.

"Et, mulla oliki vähä yksinäistä kun Jungkook meni jo nukkumaa" huokasin.

"Ootte niin hyvä pari" Jimin totesi.

Punastuin, ja kiitin häntä kohteliaasti.
Kävelimme hetken vierekkäin hiljaa. Jimin vaikutti vaivaantuneelta, ja hyppeli hermostuneena yrittäen pysyä tahdissani.

"Oliks sul jotain asiaa, tai jotai jost haluisit puhuu?" Kysyin vihdoin.

"Ite asias... joo" poika myönsi.

Katsoin häntä kysyvästi.

"Mulle voit kertoo kaiken, en kerro kellekkää" sanoin rohkaisevasti.

"Kiitos" Jimin hymyili.

Kävelimme taas hetken täydessä hiljaisuudessa. Lopulta Jimin avasi suunsa:

"Kuule... Taehyung..." poika aloitti silmin nähden hermostuneena.

"No?" Kysyin ystävällisellä äänellä.

Jimin puristi paitansa helmaa, ja vilkuili sivuilleen.

"Must tuntuu et..."

"Niin?" Hymyilin.

"Must tuntuu et mul on tunteit Yoongii kohtaa" Jimin sanoi hiljaa.

Pysähdyin ja katsoin Jiminiä. Poika katsoi minua pelästyneenä.

"Te oisitte ihan helvetin hyvä pari" totesin leveästi hymyillen.

"Oikeesti?" Jimin kysyi ihmeissään.

Tartuin Jiminin käsiin, ja katsoin häntä silmiin.

"Oikeesti oikeesti" nauroin.

"Etkö pidä mua naurettavana?" Jimin kysyi hämillään.

"En tietenkää, tiesin jo alusta asti et teil on jotai juttuu" virnistin.

"Ei meil oo mitää juttuu, meinaan se varmaa ei tunne mitää mua kohtaa"

Hymyilin Jiminille.

"Kuule, must tuntuu et Yoongist tuntuu ihan samalt. Sun pitää vaa olla rohkee ja tunnustaa sun tunteet"

"Mut en oo nii rohkee. Ja entä jos se pitää mua sen jälkee täydellisen idioottina, eikä enää haluu olla mun kaa missää tekemisis? En haluu menettää sitä poikaa" Jimin sanoi hiljaa, ja näin kuinka hän vaivihkaa pyyhkäisi silmäkulmaansa hihallaan.

"Älä itke Jiminnie, lupaan et kaikki järjestyy. Haluuks et kysyn Yoongilta sun puolest?" Ehdotin.

"Ei, älä. Se saa mut vaa näyttää vielä naurettavammalt. En haluu näyttää naurettavalt" Jimin sopersi.

"Älä sano noin, oot sulonen. Arvaa mitä?" Sanoin hymyillen.

"No?" Jimin niiskaisi.

"Yoongi sano mulle kerran et oot sulonen. Se varmasti pitää sust enemmän kun uskotkaa" sanoin hymyillen.