you're beautiful | BTS ~ FIN

92.

Tähän alkuun haluun sanoa että Kwan on keksitty henkilö, ja saatte itse päättää sen ulkonäön❤️

*Yoongin näkökulma*

Olin niin helpottunut. Olin helpottunut kun Jimin itki ilosta minua vasten, olin helpottunut kun Jimin kietoi pienet kätensä ympärilleni ja hymyili kyyneltensä läpi. Hymyilin kun Baekhyun talutettiin pois, ja kun Chanyeol hymyili niin että hänen pienet hampaansa näkyivät. Tuomari julisti oikeudenkäynnin päättyneeksi, ja Taehyung halasi Hoseokia hiljaa kyyneltensä läpi hymyillen. Aloimme nousta ylös penkeiltä, ja poistua salista. Tartuin Jiminin käteen, ja hän pyyhki kyyneleitään hupparinsa hihaan. Hellästi silitin hänen poskeaan, ja poika itki vain lisää.

"Yoongi... mä oon niin onnellinen."

Hymyilin, ja suutelin Jiminiä. Ihmiset virtasivat ohitsemme, mutta en välittänyt heistä ollenkaan. Eivätkä he välittäneet, joku ehkä hymyili vähän.

"Voidaanko mennä hetkeks tonne sivummalle?" Jimin sopersi ujosti, ja katsoin häntä hymyillen. 

"Minne?" Kysyin hiljaa, ja Jimin tarttui käteeni.

Poika veti minua tyhjiä käytäviä pitkin, kunnes lopulta olimme täysin autiolla käytävällä kahden. Silitin Jiminin poskea, ja hän katsoi minua hymyillen.

"Yoongi mä... mulla on ollu niin ikävä sua. Meitä. Tai niinkun meitä ennenkun tää kaikki tapahtu. Ja mä toivon et voitais vaan alottaa alusta. Koska mä ihan oikeesti rakastan sua enemmän kun mitään, ja tekisin mitä vaan sun puolesta" Jimin sopersi hiljaa.

Hellästi kiedoin käteni Jiminin ympärille, ja hellästi katsoin häntä silmiin.

"Mäkin rakastan sua Jimin. Ja nyt me voidaan keskittyä vaan meihin."

Jimin katsoi minua itkuisilla silmillään takaisin, ja hymyili.

"Mä en tiedä mitä tekisin ilman sua."

"Olisit jossain muualla kun täällä oikeustalolla hoitamassa mun juttuja" totesin naurahtaen.

Jimin katsoi minua muka loukkaantuneena, ja pukkasi minua nyrkillään hellästi rintaan.

"Yoongi! Älä pilaa tätä hetkee mulle" hän nauroi kyyneltensä läpi, ja minuakin hymyilytti.

"Kuule Jimin, mä rakastan sua ihan helvetisti" sanoin hymyillen, ja kiedoin käteni Jiminin pienen lantion ympärille.

Jimin nosti kätensä kaulalleni, ja sulki silmänsä. Lempeästi aloin suudella häntä, ja Jimin vastasi suudelmiin välittömästi. Liu'utin käsiäni ylemmäs hänen vyötäröllään, hänen paitansa alle. En paljon, vain niin että pystyin koskettamaan hänen silkinpehmeää vaaleaa ihoaan.

"Mhhm."

"Haluutko että lopetan?" Kuiskasin, ja Jimin pudisti päätään.

"En. Rakastan sua."

Hymyilin, ja piirsin sormillani pientä ympyrää Jiminin iholle.

"Lupaan et kaikki on nyt hyvin ja meidän ei tarvi enää huolehtii mistään."

Jimin painoi päänsä rintaani, ja silitin hänen selkäänsä.

"Mä tiedän Yoongi."

Kiedoin käteni kokonaan Jiminin ympärille, ja painoin kehomme vasten toisiaan. Käytävällä ei ollut ketään, joten meidän ei tarvinut huolehtia siitä. Jimin hymyili kaulaani vasten, ja minä silitin hänen hiuksiaan.

"Musta tuntuu niin puhtaalta" kuiskasin.

Jimin nyökkäsi.

"Yoongi... musta tuntuu et mä kiirehdin liikaa. Haluisin tehdä sen uudelleen niin ettei mun tarkotus oo vaan ottaa sua takas Chanyeolilt. Anteeksi" Jimin sanoi yhtäkkiä.