𝔸𝕧𝕒 𝕊𝕡𝕣𝕚𝕟𝕘𝕗𝕚𝕖𝕝𝕕: 𝕍𝕦𝕠𝕤𝕚 𝕧𝕖𝕝𝕙𝕠𝕛𝕖𝕟 𝕡𝕒𝕣𝕚𝕤𝕤𝕒

4. Luku. Yllätys liemitunnilla.

Oli keskiviikko. Minua harmitti, ettei James opettanut minua tänäänkin, koska tarvitsin juttuseuraa. Lisäksi olin pyytänyt häntä auttamaan muotinäytöksen järjestämisessä. Hän tiesi, että rakastin muotisuunnittelua ja vielä enemmän vaatteiden luomista, joten hän oli luvannut järjestää kaiken kuntoon viikonloppuun mennessä. Minun työkseni oli jäänyt ainoastaan mallien hankkiminen ja vaatteiden luominen alusta loppuun.

"Huomenta Ava. Näytätpä sinä virkeältä tänään", Isabella tervehti istuessaan viereeni Suuressa salissa.

"Tänään on hyvä päivä", vastasin ja hymyilin ystävälleni.

"Onko sinulla viikonlopuksi suunnitelmia? Ajattelimme toisten kanssa, että voisimme tehdä jotain kivaa yhdessä", Isabella uteli.

"Itseasiassa on. Siitä tulikin mieleen, oletko kiinnostunut mallin urasta?" kysyin.

Isabella katsoi minua selvästi yllättyneenä kysymyksestäni. Hän mietti hetken jotain ja nyökkäsi.

"Se on pienestä asti ollut unelma-ammattini, mutten tiedä olisiko minusta sellaiseksi. Suuri katsojamäärä saa minut hermostumaan", Isabella kertoi.

"Oikeasti? Mitä jos pidettäisiin viikonloppuna muotinäytös - ihan vain meidän kahden, Lilyn ja Alexandran kesken? Voisit kokeilla mallin elämää", ehdotin ja yritin kuulostaa siltä, ettei minulla ollut mitään suurempia suunnitelmia.

"Se voisi olla kivaa. Jos se käy tytöille, niin pidetään ihmeessä se muotinäytös", Isabella hymyili.

Hämmästyksekseni Lily ja Alexandra suostuivat heti ilman sen suurempia epäilyksiä. Nyt minulla olisi mallit. Enää pitäisi hoitaa asut ja esiintymispaikka.

"Täällähän te olette", Sirius virnisti Kelmien istuessa viereemme.

Katsoin automaattisesti Jamesia, joka viittoi kaiken olevan järjestämistä vaille valmista. Hämmästyin miten nopealiikkeinen hän oli. Nyt oli vasta keskiviikko. Nyökkäsin hymyillen ja käännyin sitten vieressäni istuvan Siriuksen puoleen.

"Oliko teillä jotain tärkeämpää asiaa?" kysyin ja Siriuksen kasvoille levisi ilkikurinen virne.

"Itseasiassa oli. Onko sinulla suunnitelmia viikonloppuna?" Sirius uteli ja minun olisi tehnyt mieli nauraa ääneen.

"On. Miten niin?" utelin.

Siriuksen ilme oli valahtanut aavistuksen verran kuullessaan, että minulla oli jo suunnitelmia. Nyt hän kuitenkin sai ilkikurisen katseensa takaisin ja katsoi minua virnistäen.

"Minulla olisi ollut tekemistä meille kahdelle", hän vastasi.

"Anteeksi Sirius, mutta minulla on jo muuta tekemistä, kuten sanoin. Ehkä joku toinen kerta", virnistin ja näin, että muita tyttöjä ja Kelmejä nauratti.

"Meidän pitää kiirehtiä, jos haluamme ehtiä tunnille. Professori McGarmiwa ei pidä siitä, että hänen tunnilleen tullaan myöhässä", Lily sanoi ja nousimme ylös.

Kelmit jäivät kuitenkin istumaan. Katsoimme tyttöjen kanssa heitä kysyvästi.

"Ettekö te tule?" ihmettelin.

Kelmit vilkaisivat toisiaan ja katsoivat sitten Lilyä. Tyttö ei aluksi tajunnut sitä, mutta nähdessään Kelmien katseet hän kohautti olkiaan.

"Tämän kerran, mutta Avan vuoksi", hän huokaisi.

Jamesin kasvoille syttyi innostunut virnistys, mutta hän ei sanonut mitään. Jättäydyimme molemmat viimeisiksi, koska meillä oli asiaa tosillemme.

"Missä tilanteessa järjestelyt ovat?" kysyin hiljaa.

"Kaikki on jo käytössä hoidettu. Saan kaiken lauantaihin mennessä valmiiksi", James lupasi.