𝔸𝕧𝕒 𝕊𝕡𝕣𝕚𝕟𝕘𝕗𝕚𝕖𝕝𝕕: 𝕍𝕦𝕠𝕤𝕚 𝕧𝕖𝕝𝕙𝕠𝕛𝕖𝕟 𝕡𝕒𝕣𝕚𝕤𝕤𝕒

47. Luku. Ihmissuhdeongelmia.

Seuraavan päivän aamiainen oli hiljainen. Eden oli vaihteeksi tullut istumaan Rohkelikkojen pöytään, koska Hale - siskoni oli puhunut totta - oli jossain Bellan kanssa. Will oli professori Dumbledoren luona juttelemassa lajittelustaan, joka tapahtuisi aivan pian. Jos totta puhutaan, en enää haluaisikaan häntä Rohkelikkoon - tietyistä nimeltä mainitsemattomista syistä - vaikka se tuntuikin kurjalta. Kaikesta huolimatta Will oli kuitenkin ystäväni.

Täysikuu - joita en ollut edes ajatellut koko vuotena, vaikka tiesinkin Remuksen olevan ihmissusi - oli lähestymässä ja Remus oli jälleen kerran väsynyt. Hän ei puhunut paljoakaan, mutta pakko myöntää ettei kyllä kukaan muukaan. Nicolas oli luvannut puhua minun ja Edenin kanssa aamiasen jälkeen ja jutteli nyt pahantuulisen näköisen Jaken kanssa.

Pöydässämme istui harvinaisen monta mököttävää ihmistä. Isabellaa ärsytti edelleen se, ettei hän saanut parikseen Jakea, Lily oli ärtynyt kokeiden lähestymisen ja kaiken muun mahdollisen takia ja Sirius murjotti minun ja Willin takia. Olin yrittänyt selittää hänelle, mitä oikeasti tapahtui, mutta koska Sirius oli niin jääräpäinen idiootti, hän ei kuunnellut.

Emman ja Lucaksenkin täydellinen parisuhde oli alkanut rakoilla, enkä edes tiennyt miksi. Tanssiaisissa oli varmaan tapahtunut jotain. Alexandralla tuntui menevän parhaiten, koska hän hymyili koko ajan leveästi ja katsoi veljeäni sivusilmällä, kun kukaan "ei huomannut". Minua ihmetytti eräs asia, James ja Jada eivät olleet paikalla. Missäköhän he olivat?

"Saisinko huomionne?" professori Dumbledore pyysi ja koko sali vaikeni hetkessä.

"Minulla on ilo ilmoittaa, että joukkoomme liittyy jälleen uusi oppilas. Hänen nimensä on Will Crawford - näittekin hänet jo eilisillan tanssiaisissa - ja hän tulee seitsemännelle luokalle", professori Dumbledore kertoi ja Will istui jakkaralle.

Kaikki - jopa Sirius - katsoivat, miten McGarmiwa laittoi lajitteluhatun pojan päähän. Saliin laskeutui syvä hiljaisuus, kun me odotimme tulosta. Olin varma, että Willistä tulisi Rohkelikko. Mikä muukaan hän olisi? Mutta...kaikkien yllätykseksi.

"LUIHUINEN!"

"Mitä?" huutokuiskasin ja katsoin Edeniä, joka katsoi takaisin.

Koko sali alkoi supattaa hiljaa toisilleen, kun Will käveli Luihuisten pöytään. Luihuinen! Tuo tuli kyllä yllätyksenä.

"Hän taitaa olla ensimmäinen Luihuinen, joka on jästisyntyinen", Remus totesi seuratessaan katseellaan Williä.

"Niinpä", mutisin.

"Toiseksi, haluan esitellä teille uuden pimeyden voimilta suojautumisen professorinne, joka - kuten aiemmin jo sanoin - aloittaa työnsä maanantaina. Tässä on professori Schreave", Dumbledore esitteli Fredrikin oppilaille.

Ei ollut vaikea arvata oppilaiden - varsinkaan tyttöjen - reaktiota. Suurin osa vanhemmista naispuolisista oppilaista katsoi Fredrikiä uskomatta näkemäänsä. Okei, olihan Fredrik toki hyvännäköinen, mutta ihastuminen professoriinsa? Ei käy päinsä.

"Myöhästyimmekö me jostain?" Jada kysyi kuiskaten istuessaan Jamesin kanssa Rohkelikkojen pöytään.

"Ette. Will lajiteltiin Luihuiseen ja professori esitteli Fredrikin oppilaille. Missä te olitte?" ihmettelin kuiskaten.

"Haluaisin oppia lentämään yhtä hyvin kuin sinä. James opettaa minua", Jada vastasi ehkä vähän liiankin nopeasti - taisi salata jotain.

"Menikö Will Luihuiseen?" James hämmästeli ja nyökkäsin.

"Vielä viimeisimpänä, muttei suinkaan vähäisimpänä, minulla on ilo kertoa teille, että kolme entistä oppilastamme, jotka vaihtoivat pariksi vuodeksi Beauxbatoniin, ovat palanneet takaisin. Neidit Alexis Potter, Savanna Potter ja Mackenzie Potter", professori Dumbledore ilmoitti seesteisesti hymyillen.