Ava Springfield, nuori muotisuunnittelijalahjakkuus saa kuulla vanhempiensa kuolleen ja joutuu muuttamaan tätinsä luokse Englantiin tutusta kotimaastaan Kaliforniasta. Hän ei ole muutosta hetkeäkään iloinen - varsinkaan, kun joutuu jättämään vanhan...
"Seremonia alkaa puolentunnin kuluttua", Hale ilmoitti huolestuneen kuuloisena astuessaan huoneeseen.
"Eikä meillä ole vieläkään kunnon suunnitelmaa!" parahdin ja kävelin hermostuneena ympyrää.
"Rauhoitu Ava. Kaikki kääntyy vielä parhain päin", Sirius lohdutti kietoen kätensä ympärilleni.
"Miten muka? Tulin tänne pelastamaan siskoni, mutten saa aikaan mitään! Minusta ei ole mitään hyötyä!" valitin ja painoin pääni hänen olkapäätään vasten.
"No joka tapauksessa, tavalla tai toisella me keskeytämme häät ja pakenemme täältä", Nicolas totesi.
Käytimme viimeiset puolituntia siihen, että laadimme puoliksi valmiin suunnitelman. Joku Schreaven perheen palvelijoista tuli ilmoittamaan, että Edenin pitäisi alkaa pukeutumaan hääpukuunsa ja minä lähdin morsiusneitona siskoni ja palvelijan perässä pukeutumishuoneeseen.
"Älä pelkää Ava. Me selviämme tästä yhdessä. Minä tiedän sen", Eden kuiskasi kärmeskielellä ja nyökkäsin.
Häämekko, joka oli tehty Edenille, oli lumoavan kaunis - se minun oli myönnettävä. Kuitenkaan en osannut ihailla sitä, kun tiesin mitä se merkitsi. Eden katsoi mekkoa ilmeettömänä ja huomasin hänen tärisevän pelosta.
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
Kun Eden oli pukeutunut häämekkoonsa ja minä morsiusneidon mekkooni, jäimme odottelemaan Nicolasta. Veljeni saattaisi Edenin alttarille ja toivoin todellakin, että muut olisivat keksineet jo miten suunnitelmamme tulisi onnistumaan. Minä en halunnut, että Eden olisi osa jotain noin kamalaa perhettä.
"Oletteko te valmiit?" Nicolas kysyi oven takaa ja Eden käski palveliaa avaamaan oven.
Nicolas astui huoneeseen huolestunut ilme kasvoillaan. Hänen kasvoilleen ilmestyi kuitenkin hetkellisesti pieni hymy, kun hän näki Edenin.
"Näytät kauniilta Eden, mutta se ei varmaan ole tänään tärkeintä vai mitä?" hän hymähti ja Eden nyökkäsi.
"En tiedä mitä tekisin ilman teitä kahta", siskoni huokaisi.
"Onko kaikki valmista?" kysyin Nicolakselta onnistuen kuulostamaan siltä, että puhuin häistä - palvelija oli nimittäin vielä paikalla.
Nicolas kuitenkin ymmärsi, että tarkoitin suunnitelmaamme ja hän nyökkäsi. Eden näytti vähemmän pelokkaalta tajutessaan mistä puhuimme ja otti kiinni Nicolaksen ojennetusta käsivarresta. Astuin heidän edellään ovesta ulos ja lähdimme kohti juhlasalia, jossa Eden ja Fredrik olisi tarkoitus vihkiä.
*** Häämarssi alkoi soida ja salin ovet avautuivat edessäni. Lähdin hitaasti kävelemään penkkirivien väliin jäänyttä käytävää kohti salin takaosassa olevaa lavaa. Salista kuului ihastuneita henkäyksiä, kun Nicolas ja Eden ilmestyivät ovelle. Tiesin, että ihmiset salissa ihailivat vain Edenin mekkoa, koskan he olivat kaikki niin pinnallisia.
