𝔸𝕧𝕒 𝕊𝕡𝕣𝕚𝕟𝕘𝕗𝕚𝕖𝕝𝕕: 𝕍𝕦𝕠𝕤𝕚 𝕧𝕖𝕝𝕙𝕠𝕛𝕖𝕟 𝕡𝕒𝕣𝕚𝕤𝕤𝕒

19. Luku. Kurpitsajuhla ja kuolema.

Oli kurpitsajuhlan päivä ja perjantai. Kukaan Tylypahkassa ei oikeastaan olisi jaksanut käydä tunneilla - edes opettajia ei olisi kiinnostanut pitää niitä - mutta siitä huolimatta me raahauduimme luokasta toiseen. Taikuuden historian tunnilla tapahtui jotain ennennäkemätöntä ja jouduin nipistämään itseäni, että tietäisin olevani hereillä. Emma istui koko tunnin kuunnellen tarkkavaisesti professori Binnsin selostusta. Miten häntä - miten KETÄÄN - voisi kiinnostaa taikuuden historia, varsinkin kun sitä opetti professori Binns, haamu.

"Miten sinä pystyt keskittymään taikahistorian tunnilla? Siellähän on suorastaan kuolettavan tylsää", Alexandra paasasi, kun kävelimme kohti Rohkelikkojen oleskeluhuonetta.

"Minusta se on mielenkiintoista. Kaikki ne sodat ja menneisyyden poliittiset riidat", Emma vastasi tyynesti ja heilautti pitkät vaaleat hiuksensa toiselle olalleen.

"Puhuiko Binss sodista? En minä ainakaan kuullut", Sirius ihmetteli.

"Puhuttiin. Sinä vain nukuit koko tunnin, joten kaikki meni toisesta korvastasi sisään ja toisesta ulos", Lily totesi hieman huvittuneena.

"Minkä minä sille voin, että Binns puhuu niin tylsällä äänellä, että minua alkaa väsyttää", Sirius puolustautui ja pyöritin silmiäni.

"Ihan kuin sinun äänesi olisi yhtään sen parempi", hymähdin ja Sirius alkoi mumista jotain, mikä kuulosti erehdyttävästi tältä: Ava kiusaa.

"Muuten...tehän olette vieläkin meille velkaa...", Jada aloitti virnistäen pahaenteisesti ja Kelmit voihkaisivat yhteen ääneen.

"Ovatko? Mistä on kyse? Minäkin haluan tietää", Alexandra innostui ja Kelmit näyttivät entistä epätoivoisemmilta.

"Me pelastimme heidät teidän shoppailuinnoltanne, joten he ovat meille palveluksen velkaa", selitin ja lausuin tunnussanan Lihavalle leidille.

"No, mitä te aiotte heiltä pyytää?" Isabella kysyi ja kaikki neljä Kelmiä näyttivät siltä, että halusivat vain paeta paikalta.

"No...me mietimme vielä. Sen sanon, että varautukaa pahimpaan", Jada virnisti.

"Kunhan ette laita meitä tanssimaan Rohkelikkojen pöydällä pinkeissä balettimekoissa", James värähti inhoava katse silmissään.

"Entä valkoisissa opettajien pöydällä?" Emma ehdotti ilkikurisesti ja pojat pudistivat kiireesti päätään.

"Ei, me olemme paljon luovempia", sanoin ja lähdimme kaikki vaihtamaan koulupuvut rennompiin vaatteisiin illan juhlaa varten.

***
"Tiesitkö muuten, että näytät joka päivä vain paremmalta ja paremmalta?" Sirius huomautti minulle, kun me tytöt istuimme Rohkelikkojen pöydän päähän, minne Kelmit olivat jo ehtineet.

"Tottakai tiesin. Siihenhän minä pyrin koko ajan. Eivätkä nuo surkeat iskurepliikkisi edes toimi minuun. Menisit hurmaamaan jonkun muun tytön", tokaisin ja virnistin perään.

"Mitä? Yrittääkö surkea veljeni iskeä Avaa?" Reguluksen ilkikurinen ääni kysyi Siriuksen takaa ja näin, miten tämä vanhempi Blackin veljeksistä sulki tuskastuneena silmänsä.

"Voitko mennä pois?" hän kysyi pikkuveljeltään yllättävän ystävällisellä äänellä.

"En. Ava ei ole vielä esitellyt uutta ystäväänsä minulle", Regulus vastasi ja katsoi vuorotellen Emmaa ja minua.

Emma vilkaisi Regulusta ja katsoi sitten minua kysyvästi.

"Emma, tässä on Regulus Black - Siriuksen pikkuveli ja yksi Luihuisystävistäni - Regulus, tässä on Emma Lake. Minun toinen paras ystäväni Kaliforniassa", esittelin.