𝔸𝕧𝕒 𝕊𝕡𝕣𝕚𝕟𝕘𝕗𝕚𝕖𝕝𝕕: 𝕍𝕦𝕠𝕤𝕚 𝕧𝕖𝕝𝕙𝕠𝕛𝕖𝕟 𝕡𝕒𝕣𝕚𝕤𝕤𝕒

37. Luku. Kiristystä.

"Tähän otteluun meidän ei tarvitse panostaa yhtä paljon kuin viimekertaiseen. Puuskupuhit on helppo voittaa", James piti puhettaan Rohkelikkojen pukuhuoneessa, jonne joukkueemme oli kerääntynyt ennen harjoituksia.

"En menisi sanomaan noin. Puuskupuheilla on kuulemma tänä vuonna huippujoukkue. Amos Diggory on löytänyt monta lahjakkuutta tuvastaan", Andreas Jackson huomautti.

"He eivät millään mahdollisuudella ole parempia kuin me", James totesi uskoen vähän liikaakin joukkueensa kykyihin.

"Niin no...sen näkee sitten, kun olet löytänyt uuden jahtaajan Rohkelikkojen joukkueeseen", Melanie Wright pisti väliin.

"Häh? Miten niin?" James älähti ja katsoi Melanieta järkyttyneenä.

"Sen hyökkäyksen jälkeen en ole ollut ihan parhaimmassa kunnossa. Tiedän, että haluat voittoa enemmän kuin mitään, joten päätin, että teille on parempi, jos eroan", Melanie vastasi ja loi varovaisen katseen Jamesiin.

"Et sinä voi erota joukkueesta tässä vaiheessa! Mistä minä muka löytäisin uuden jäsenen näin lyhyellä varoitusajalla?" James huusi.

"Rauhoitu James. Minä tiedän erään, joka voisi hyvinkin sopia. Ja pidä sinä Melanie huoli, että parannut kunnolla", hymyilin.

Melanie hymyili takaisin, loi viimeisen varovaisen katseen Jamesiin ja poistui pukuhuoneesta. James tuijotti viidesluokkalaisen tytön perään yhä järkyttyneenä. Laskin rauhoittavasti käteni hänen olkapäälleen ja sain pojan vilkaisemaan minua.

"Kokeile Lucasta", kehotin.

"Osaako hän vai huispata?" Sirius kysyi epäuskoisena.

"Lopettakaa tuo typerä arvostelu! Olen nähnyt Lucaksen lentävän ja hän on mahtava", ärähdin.

"Pyydä hänet tänne", James sanoi ja nyökkäsin.

Lähdin pukuhuoneilta katsomoon, minne loput ystäväni olivat kerääntyneet odottamaan harjoitusten alkua. He olivat tulleet katsomaan harjoituksiamme, koska James oli vaatinut - tai no, ei heillä muutakaan tekemistä ollut. Kaikki kääntyivät katsomaan minua, kun tulin.

"Lucas? Ehtisitkö tulla käymään?" kysyin ja poika nyökkäsi.

Johdatin hänet pukuhuoneeseen, missä muu joukkue odotti meitä. Lucas pysähtyi ovella ja katsoi meitä kysyvästi. Vilkasin Jamesiin, joka älysi, että hänen piti joukkueen kapteenina puhua.

"Olisiko sinulla mitään kiinnostusta liittyä joukkueeseen? Wright lähti tänään ja tarvisimme jahtaajan mahdollisimman pian", poika katsoi Lucasta, joka katsoi takaisin yllättyneenä.

"Sinun pitäisi tietenkin koelentää ja näin..."

"Voinhan minä koelentää ja tulet huomaamaan, että olen aika hyvä", Lucas totesi ja hymyilin helpottuneena.

"Hyvä. Hae luutasi niin voimme aloittaa heti", James huokasi selvästi helpottuneena - tosin vähän hermostuneena siitä, osaisiko Lucas mitään.

***
"Mitä me nyt tehtäisiin?" Alexandra kysyi, kun istuimme Rohkelikkojen pöydässä lounaalla.

Lucas oli pärjännyt koelennoissaan hyvin ja James oli muitta mutkitta ottanut hänet joukkueen kolmanneksi jahtaajaksi. Sen jälkeen hän oli kiduttanut meitä tavallista rankemmilla harjoituksilla. Lopulta Puuskupuhien joukkueen kapteeni Amos Diggory tuli valittamaan, että oli heidän vuoronsa ja me vetäydyimme pukuhuoneisiin.

"En tiedä. Ei ainakaan opiskella", Sirius totesi ja loi ihmettelevän katseen Lilyyn, jonka katse oli ollut koko lounaan ajan kirjassa.

"Miten sinä jaksat koko ajan lukea kokeisiin? Niihinhän on vielä vaikka kuinka monta kuukautta!" James valitti.