Olli
Olin suhteellisen huolissani Nikosta, hän oli ollut todella hiljainen. Hän meni ulos juttelemaan Joonaksen kanssa, viimein kun blondi hänet löysi, ilmeisesti yläkerrasta. Kai hän kertoi meille jos halusi.
Eihän se tietenkään mikään pakko ollut. Välitimme vain Nikosta kaikki niin paljon, halusimme auttaa häntä. Ja kun tiesi mikä toisella oli, auttoi huomattavasti. "Nukku varmaa paskasti. Sittehän meitä on kaks", Joel vastasi lukien ajatuksiani.
"Mistä sä sen tiiät?" ihmettelin ja käänsin katseeni blondiin. "Yllättäen en saanu nukutuks yöllä nii se sit oli heränny ja jutteli mun kaa", hän selitti pitäen silmiään kiinni. En olisi yllättynyt jos hän olisi nukahtanut tuohon.
Nyökkäsin vain haukotellen. Halusin jo nukkumaan, aikaiset aamut eivät sopineet minulle. "Haluuks sä jo nukkuu?" Aleksi kysyi nojatuolista. Nyökkäsin uudestaan, mistä helvetistä kaikki lukivat ajatukseni?
Lähdin portaita kohti meinaten heti kompastua. Huokaisten yritin keskittyä enemmän tähän hetkeen. Askelista päätellen Aleksi seurasi minua. "Sä oot ihan väsy", hän hymähti ja kietoi kätensä ympärilleni.
Mutisin jotakin kävellen suoraan vessaan. En olisi jaksanut pestä hampaita, mutta aamulla häiritsi liikaa jos nyt en pessyt niitä. Nojasin Aleksiin tuijottaen meitä peilin kautta, hän vain hymyili minulle.
"Kyllä Nikollaki asiat järjestyy ku pääsee puhuu Joonaksen kanssa. Sitä paitsi me ollaan sen tukena", hän avasi suunsa ja silitti olkapäätäni. Sylkäisin loput hammastahnat suustani ja vaihdoin harjan lankaimeen.
"Sulla on ihan vitun söpö hammasväli", mustahiuksinen jatkoi. Tunsin punastuvani pienesti, Aleksin suusta se vain kuulosti niin ihanalta. "Kiva et tykkäät", hymyilin ja katsoin häntä silmiin peilin kautta.
Hetken päästä makasin miehen päällä ja olin puoliunessa. Tunsin tuon silittävän hiuksiani, joka rauhoitti ja tuntui mukavalta. Tässä oli maailman paras paikka nukkua ja muutenkin vain olla.
~~~~~
Aleksi
"Nyt mentii", Joonas hoputti. Kello oli kaksitoista, seisoimme kaikki ulkona. Tuo hattarapää päätti, että menisimme tänään jonnekin metsään, kirjoittaisimme siellä tunteitamme paperille ja heittäisimme ne lopuksi nuotioon.
Vähän niin kuin unohtaisimme kaiken paskan, se vain paloi nuotiossa. Joonakselta todella hyvä idea, mutta ihmettelin vain miksi juuri vesisateella, huomenna taas olisi ollut lämmin päivä..
Lähdimme blondin johdolla kävelemään pientä metsäpolkua pitkin jonnekin. Kun tästä jätkäporukasta oli kyse, niin Joonas eksyisi, kaikki eksyisimme, joku polttaisi kätensä, yksi kompastuisi puunjuureen ja lentäisi naamalteen, mitä vielä?
Ainakaan tällä porukalla ei ollut tylsää. "Hokka perkele", kirosin hänen astuessa kantapäilleni. "Älä kävele nii hitaasti", blondi valitti ja potkaisi jalallaan persettäni.
"No mene ohi saatana", kirosin ja väistyin tieltä. Huomasin Ollin pidättävän naurua kinastelumme takia. "Ja sinä pidä se turpas kii", tuhahdin yrittäen olla vittuuntunut. Ei onnistunut.
"Onko Allu vähä mökömökö?" brune lässytti kävellen takanani pienellä turvavälillä. "No en!" puolustauduin. Pian olimmekin perillä, ainakin Joonas riisui reppunsa maahan.
Päätin istua kaatuneen puun päälle hattarapään jakaessa paperia meille. "Noniin eli jokainen yliajattelee siihen paperiin, kaikki paskat ajatukset siihen, yhtä aikaa sit poltetaa ne paskaks. Ollaan tultu tänne rentoutuu, ei stressaa", Joonas selosti jakaen kynät.
Tuijotin hetken aikaa tyhjää valkoista paperia, ennen kuin aloin purkamaan ajatuksiani siihen. Tämähän saattoi olla hyvin terapeuttista, tuskin tästä mitään haittaa ainakaan oli.
Pelottaa, et jätkät, porukat, sukulaiset tai fanit ei hyväksyis mun ja Ollin juttuu. Mitä jos se painajainen oli enneuni? Mitä jos Olli kuoleeki oikeesti ja en koskaa kerkee sanoo miten paljon rakastan sitä? Jos se löytääki mua paremman? Kyllästyy muhun? Pilaan kaiken? Jään yksin? Tai jos kaikki vaan menee perseelleen? Olli ei rakastakkaa mua joku päivä?
En enää keksinyt mitään. Enkä halunnut yliajatella enempää. Huomasin Joelin ja Nikon kirjoittavan vieläkin. Heillä oli selkeästi paljon asioita mielen päällä. Eli tämä oli todellakin tarpeellinen teko.
***
Muistakaa ettei ajatusten kanssa pidä jäädä koskaan yksin. Jos et haluu/uskalla puhuu kellekkää, nii kirjota sentää niitä vaikka puhelimen muistioon. Se et purat niitä johonki, auttaa huomattavasti. Kaikki tunteet on sallittuja, eiks nii? ❤️🩹
KAMU SEDANG MEMBACA
No sign of life, can you hear my heart beating? // Olli x Aleksi ✅️
Fiksi Penggemar(Valmis) Elämä tuntui todella raskaalta. Se jaksoi aina vain uudestaan koetella entistä raskaimmilla asioilla. Mutta oli siinä paljon hyvääkin. Varsinkin kun oli ihastunut. Tai se taisi olla liian lievä termi, rakastunut oli paljon parempi. Aleksi n...