No sign of life, can you hear my heart beating? // Olli x Aleksi ✅️

66. Oma polku

Mira

Hymyillen nojasin oviaukkoon ja seurasin kahden rakastuneen nukkumista. He nukkuivat levitetyllä sohvalla suloisesti lusikassa, Olli ja Aleksi olivat todella ansainneet toisensa.

Jätin heidät nukkumaan olohuoneeseen ja palasin keittiöön. Tuntui edelleen kamalalta ajatella mitä kaikkea täällä oli tapahtunut. Tiesin kyllä, että eksäni oli sekaisin päästään, mutta hänen sisko oli jo toista luokkaa.

Sekin tuntui oudolta, etten ollut täällä yksin. Olin kahden puolituntemattoman miehen kanssa täällä. Mutta olin heidän seurasta todella kiitollinen, en halunnut aina olla yksin.

Istuin pöydän ääreen ja nautin kahvistani, kunnes olohuoneesta kuului epämääräinen rymähdys. Hämmentyneenä lähdin takaisin sinne, Ollin ja Aleksin laukku oli tippunut lattialle.

Kaksikko alkoi myös heräilemään, olihan kello jo yhdeksässä. "Huomenta", hymähdin. "Huomenta", molemmat mutisivat unenpöpperössä. Jätin heidät heräilemään ja palasin taas keittiöön.

Olli

"Mä haluun mun aamupusun", Aleksi kuiskasi. Pudistin päätäni hymyillen ja yhdistin huulemme hetkeksi. Jäin ihastelemaan kihlattuni kasvoja, en kestänyt miten suloinen hän oli vastaheränneenä.

"Millanen olo?" huolehdin hiljaa siirtäen mustia hiussortuvia pois hänen kasvoilta. "Hyvä ku saa herätä sun vierestä", kihlattuni virnisti hieman. "Hyvä", hymyilin sitten.

Ei mennyt kauaa, kun nousimme sohvalta ylös ja laitoimme sen kuntoon, se oli levitetty yön ajaksi. Menimme sitten keittiöön, Mira oli jo siellä katsoen ulos, hän oli ajatuksissaan.

"Mitä sä muuten teet Oulussa?" kihlattuni kysyi kaataen meille molemmille kahvia. "Oon valokuvaaja. Oon pitäny siitä lapsesta asti, mua kiehto aina se pelkkänä harrastuksena, sit siitä tuli mun työ", Mira kertoi.

"Ooks sä ollu kuvaamassa kans festareita?" kysyin yllättyneenä. Hänhän oli saattanut joskus olla keikallamme. Istuin Aleksin kanssa toiselle puolelle pöytää syömään aamupalaa, eli juomaan kahvia.

"Oon mä muutamii. Mut neki sit loppu mun vanhempien takia. Pitkä tarina", nainen huokaisi ja katsoi hetken aikaa ulos. "Ymmärrän. Mut sä et oo yksin sen kaa et vanhemmat oli mitä oli", sanoin hiljaa.

"Mun koko elämä oli suunniteltu valmiiks. Työ, häät, omakotitalo, lapsien nimet melkeen jo, jne. Niille oli kauhee pettymys ku meninki musalukioon ja pääsin sinne ja nyt oon tässä, ei ne sitä osaa arvostaa", jatkoin tuijottaen kahvia.

"Mun on ite pitäny itteeni tsempata vaikeista ajoista. On mulla jätkät toki ollu, mut ei mun vanhemmat ollu musta monestikaan ylpeitä. Onhan se jättäny itsetuntoo aika pahatki jäljet", huokaisin.

Tunsin Aleksin ottavan minua kädestä ja katsovan huolissaan. Häntä selkeästi sattui kuulla, millaista lapsuuteni oli ollut. Eihän se mitään kaunista kuultavaa ollutkaan.

Mutta iän myötä olin vain tottunut siihen. Itsenäiseksi ainakin olin oppinut, ja että kovalla työllä unelmat toteutuvat. Siitäkin saan kiittää jätkiä, he ainakin olivat olleet aina tukenani ja ylpeitä minusta.

"Mä oon pahoillani. Jokaisen vanhemman pitäis tukee lastaan sen omissa valinnoissa, mä ainaki oon todella ylpee et oot edelleen siinä", Mira kertoi hiljaa.

Osoitin hänelle pienen hymyn, en tykännyt usein puhua tästä. Kyllä jätkät tästä tiesivät, mutta siihen se usein jäikin. Luulin vielä muutama viikko sitten vanhempien muuttuneen.

Annoin heille taas uuden mahdollisuuden. Se oli viimeinen. Kerta heitä ei vittu oikeasti kiinnostanut elämäni ja saavutukseni, niin ei kiinnostanut. Ei sitten tarvinnut käydä Oulussa asti.

"Mulle sä oot rakkain ja tärkein, oot seurannu omaa polkuu ja et oo luovuttanu. Se on kaikista tärkeintä ja oon susta ylpee, muista se", Aleksi muistutti ja painoi poskelleni pusun.

Sentään minulla oli mahtava kihlattu, rakastavia ystäviä ja upeimmat fanit. He osasivat arvostaa uravalintaani. Ja se riitti. Koska aioin tehdä sitä mitä rakastin tehdä.

***

Elämä on liian lyhyt epäröintiin, sä elät vaan kerran. Elä se kerta täysillä, tee juttuja jotka saattaa hävettää, mee kertoo sun ihastukselle sun tunteista, ota tatuointi jos haluut, käy ottaa lävistyksii jos haluut, sä vittu päätät mitä teet, kellään muulla ei oo siihen mitää sanomista.