35. Kaimoja

146 17 7
                                    

Aleksi

Olimme lentokoneessa suuntana Berliini. Istuin ikkunapaikalla Olli vieressäni, loput jätkistä istuivat joko edessämme tai takanamme. Lento kesti muutaman tunnin, vituttavasti piti käydä Helsingissä vaihtamassa konetta.

Ajattelin nukkua tämän matkan ja kuunnella musiikkia. Ensin toki piti olla ilmassa, eihän siinä ryminässä kuullut edes ajatuksiaan. Ehkä hieman liioiteltua, mutta halusin siltikin nukkua vasta ilmassa.

Asetin nappikuulokkeet korviini vetäen hupun päähäni. Samassa huomasin jonkun pojan istuvan Ollin viereen, hän vaikutti hyvin hermostuneelta. Haukottelin vilkaisten kelloa, pian lento lähtisi.

"Voiks sä herättää mut vähä ennen ku ollaan Helsingissä?" varmistin poikaystävältäni. "Voin mä yrittää, saatan nukkuu itekki", hän hymähti ja kääntyi taaksepäin. "Tommi herätä meiät ennen ku ollaa Helsingissä", hän pyysi ja kääntyi oikeinpäin.

Suljin silmäni ja nojasin päätäni niskatyynyyn. Olin jostain syystä heräillyt pitkin yötä, joten todellakin väsytti. Toisaalta, koska minua ei väsyttänyt? Hyvä kysymys.

"Everything okay?" kuulin Ollin varmistavan vieressään istuvalta pojalta. "Uhm.. No I guess", hän vastasi. "What language do you speak?" brune naurahti, mistä sitä tiesi.

"Finnish, I'm not good at English", poika vastasi. "Noni hyvä", poikaystäväni huokaisi. "Joka tapauksessa ei oo mitää hätää", hän rauhoitteli. Sydämeni meinasi sulaa, miten hän huolehti kaikista, jopa tuntemattomista.

Olli

"Mä oon tokaa kertaa lentokoneessa ja pelkään et just nyt tää kone tippuu taivaalta tai räjähtää ja me kaikki kuollaan", poika selitti hermostuneena ja tuijotti edessään olevaa penkkiä naurahtaen.

"Mä ymmärrän. Mut kaikki menee hyvin, minne oot matkalla?" kysyin mahdollisimman rauhoittavasti. Yritin saada hänen ajatuksia jonnekin muualle. "Saksaan mun äidin luo, olin nyt isän luona. Sit mun sisarukset asuu Suomessa ja nään mun vanhempii tosi harvoin", hän kertoi.

"Varmasti raskasta yksin matkustaa tällasta väliä", totesin. "Mut ei oo mitää hätää. Kaikki menee hyvin, me ei kuolla", lohdutin tarjoten kättäni pojalle. Arvioisin hänen olleen ehkä 11-vuotias, eli aika nuori.

Ymmärsin hyvin hänen lentopelon, omistin itsekin sellaisen. Se vain oli lähtenyt, kun piti lentää ulkomaille vetämään keikkoja. Ja aina joku jätkistä oli rauhoitellut minua, Joonas eniten.

Poika tarttui käteeni tiukasti, kun kone lähti kiihdyttämään kiitorataa pitkin. "Hengitä ihan rauhassa", ohjeistin silittäen varovasti hänen käsivartta. "Mikä sun nimi on?" kyselin hymyillen hieman.

"Olli", poika vastasi. Menin hetkeksi sanattomasti, ennen kuin aloin nauramaan. "Ollaa sitte kaimoja, munki nimi on Olli", selitin huvittuneena. "Oikeesti?" Olli hymähti kääntäen ensimmäistä kertaa katseensa minuun.

Nyökkäsin hymyillen, hän näytti huomattavasti rentoutunemmalta. "Matela..?" hän varmisti hetken päästä yllättyneenä. "Just nii", naurahdin. Koko tilanne oli hyvin huvittava.

"Mitä vittua..", hän mutisi laittaen kätensä auki olevan suunsa eteen. Olli mietti selkeästi jotakin, enkä ihmetellyt. Olihan se aika jännä sattuma, että juuri suositun bändin basisti sattuu viereesi ja rauhoittelee kun pelkäät lentämistä.

"Blind Channelin?" hän vielä varmisti. "Just nii, basisti", hymyilin. Vilkaisin Aleksin suuntaan, hänkin hymyili silmät kiinni, tai sitten hän nukkui ja näki hyvää unta. "Mun isosisko fanittaa teitä kovasti", poika kertoi innostuneena.

"Siistii", hymyilin edelleen. "Saanks mä sille sit Helsingissä terkkuja? Ei siis haittaa jos se ei oo ok-" "On se, mikä sun isosiskon nimi on?" keskeytin hänet. "Okei hyvä. Se on Jessica", Olli kertoi myöskin hymyillen, hän oli unohtanut olevansa lentokoneessa.

Aivoni löivät hetken aikaa tyhjää. "Mä tiesin kans yhen Jessican. Mikä sen sukunimi on?" kysyin kohteliaasti. "Vartiainen, 28, asu Helsingissä", poika kertoi. Nyökyttelin päätäni yrittäen hymyillä.

"Ei me varmaa puhuta samasta ihmisestä", totesin. Valitettavasti Joelin eksä oli samanniminen, saman ikäinen ja asuinpaikkakin oli sama. Jotenkin oli niin meidän tuuria, että hänen pikkuveli istui vieressäni..

***

Ohhoh.. 💀

Also en tiiä vittuukaa lentokoneista tai lennoista ja en suostuis menee yksin koska mun tuurilla pyörtysin ja sinä aikana se kone poksahtais ja kuolisin nimimerkillä kattonu Lentoturmatutkintoja 🤭

No sign of life, can you hear my heart beating? // Olli x Aleksi ✅️Where stories live. Discover now