No sign of life, can you hear my heart beating? // Olli x Aleksi ✅️

93. Ensimmäinen perhekuva

Olli

Aleksin, Nikon ja Tommin lähdettyä jäin Rillan kanssa kahdestaan. Pikkukoira majoittui edelleen sohvan alla, sen pää kurkisti sieltä tarkkailevasti. Se kai epäili minun edelleen leikkaavan sen kynnet.

"Rilla sulta kuuluu leikata ne", huokaisin, ennen kuin ulko-ovelta alkoi kauhea hakkaaminen. Kuka nyt yritti päästä ovesta läpi? Todennäköisesti Joonas, kukapa muukaan.

"Jumalauta älä hajota tätä!" huusin, ennen kuin aukaisin oven. Joonas, Joel ja Kaspian olivat ulkona, kaikki seisoivat viattomina rivissä. "Sun polttarit alkaa nyt", Kaspian ilmoitti sitten ja astui omatoimisesti peremmälle.

"Aivan", totesin huvittuneena ja suljin oven heidän perässä. "Joonas Porkon tuntien jäämme odottaa strippareita, eikö nii?" huokaisin ja kävelin olohuoneeseen, pikkukoiran huomion oli vienyt vieraamme.

"Mähän sanoin et se olis halunnu!" Joonas huudahti ja katsoi Joelia ollen ylpeä itsestään. "Noniin Porko rauhotu, runkkaa illalla sitten", blondi huokaisi pudistaen päätään.

"Mitäs ootte suunnitellu?" kysyin sitten ja istuin Kaspianin viereen sohvalle. "Sä oot edellee vähä puolikuntonen nii ei voida painii, mut hauskaa voidaan pitää silti", porukan toinen brune kertoi.

Nyökkäsin hitaasti antaen katseeni kiertää kaikissa jätkissä, halusinko edes tietää kun tuo kauhukaksikko oli paikalla? "Sä pääset tuuraamaan mua", Joel antoi vihjeen.

Hän alkoi käynnistellä televisiota. Tajusin vasta silloin mistä oli kyse, kun hän alkoi yhdistelemään karaokelaitteita. En edes tiennyt miksi kotonamme oli sellaisia, kun ei niitä kukaan koskaan käyttänyt.

Mutta tuo kolmikko päätti selkeästi tehdä asialle muutoksen. "Homma menee silleen, että yks kysyy kysymyksen. Kaks vastaa, se joka vastaa väärin tai toinen saa oikeen nii sen häviäjä laulaa voittajan määrämän biisin", Kaspian selitti.

"Okei", nyökkäsin. Joonas kaivoi taskustaan korttipinon ja asetti sen pöydälle. "Juhlakalu saa alottaa", Joel kehotti rapsuttaen samalla Rillaa. Hymähtäen otin ensimmäisen kortin pakasta.

"Minä vuonna Suomi itsenäistyi?" luin kysymyksen ääneen. Halusin itsekin tietää vastauksen, minulla ei nimittäin ollut minkäänlaista tietoa. "1917" "Yli 100 vuotta sitten", Kaspian ja Joel vastasivat yhtäaikaa.

"Voi vittu Joel", nauroin antaen kortin brunelle, hän sai nyt valita blondille biisin laulettavaksi. Tästähän tuli varmasti hyvin viihdyttävää. "Tiiäks sä tätä?" Kaspian kysyi.

"En?" Joel vastasi katsoen naapuriaan ja televisiota vuorotellen. "Hyvä", hän virnisti ja antoi langallisen mikrofonin ammattilaiselle. "Just", hän huokaisi ja kuunteli alkua hämmentyneenä.

"En mä oo koskaa kuullu tätä enkä mä tiiä miten tää menee", hän valitti yrittäen kuitenkin laulaa jotakin todella epämääräistä. "Sitä suuremmalla syyllä", virnistin, tämä todella oli viihdyttävää.

Nauroimme Kaspianin ja Joonaksen kanssa helvetisti, kun Joel yritti laulaa biisiä, vaikkei hän tiennyt edes miten se meni. Onneksi Kaspian oli myös täällä, muuten talossani olisi saattanut olla strippareita..

~~~~~

Hauskan illan jälkeen ovikello soi. Olin menossa jo avamaan, mutta Joonas juoksi jo ovelle. "Olli?" kihlattuni huusi ja juoksi eteiseen. Hymyillen menin halaamaan häntä, olipa pitkä päivä ilman häntä.

"Ihana nähä sut hengissä", hän nauroi halaten minua tiukemmin. "Samoin. Ei karaoken laulaminen ja totuuden ja tehtävän pelaaminen kovin vaarallista oo", hymähdin painaen pusun hänen kosteisiin hiuksiin.

"Mut taas käskettiin avantoon ja juotettii bisseä ja yritettii tappaa saunassa ja Tommi jumalauta alko painii mun kanssa", Aleksi kikatti, hän oli selkeästi ottanut sitä bisseä.

"Menkääpäs tohon sohvalle istuu ja ottakaa Rilla mukaan", Mira kehotti kameran kanssa. Teimme työtä käskettyä, pikkukoira oli säästynyt vielä tänään kynsiensä leikkaamiselta.

Istuin kihlattuni kanssa sohvalla Rilla sylissämme ja katsoimme kameraan. Aleksi oli kuitenkin komeampi, joten siirsin hymyillen katseeni häneen, kunnes suutelimme. Ensimmäinen perhekuva.

***

Mp Aleksin ja Ollin polttarit?