The Legend of Akira

Pentujen touhuja

"Kuinka saatoitte karata sillä tavalla?!" emomme huusi meille huolesta raivona. Luimistin korviani ja vilkaisin Haloon syyllisen oloisesti. Minä tämän olin aiheuttanut. Minä olin yllyttänyt veljeni mukaan. "Se oli minun syytäni. Minä...", yritin puolustella Haloa, mutta Nadia keskeytti minut toruen: "Tuliklaanin soturit olivat etsimässä teitä kaikkialta reviiriltä. Ettekö te häpeä? Ihan sama kenen syytä se oli, saatte rangaistuksen." Mustaturkkinen veljeni heilautti häntäänsä turhautuneena. "Olen pahoillani", ajattelin katsoessani ärsyyntynyttä veljeäni. Ei olisi pitänyt lähteä. En vain voinut estää itseäni. Halusin nähdä mitä leirin ulkopuolella oli, ennen kuin minusta tulisi oppilas. "Se oli typerä idea", ajattelin toruen itseäni. Nyt varmaan Kayla erottaisi minut klaanista.Kayla asteli sisään emojen pesään. "Täällähän ne karkurit ovat", Kayla totesi istahtaen luolan suulle. Hän tuijotti minua ja Haloa tarkkaavaisesti vihreillä silmillään. "Et kai karkoita meitä?" inahdin alistuneesti. En todellakaan halunnut pois Tuliklaanista, täällä oli niin hyvä olla. Minulla oli muutenkin PALJON annettavaa klaanille, minusta tulisi koko klaanin mahtavin ja urhein soturi! "En. Te silti saatte rangaistuksen", Kayla totesi huokaisten. Kaira katsoi meitä Nadian vierellä syyttävästi. Tiedetään, ei olisi pitänyt mennä. Kaira oli aina määräilemässä, joskus hän kävi hermoilleni. Silti, hän oli siskoni. Minkäs sille voi. "Minkä rangaistuksen?" Halo kysyi istahtaen Nadian vierelle. "Saatte tehdä oppilaiden töitä seitsemän auringon nousun ajan. Käykää sukimassa vanhuksilta punkit ja sen semmoiset pois. Oppilaiden mielestä se työ on epämieluisin, enkä voi muuta tarjotakkaan", tummanruskeaturkkinen johtaja totesi katsoen minuun ja pikimustaan veljeeni. Teki mieli huutaa vastalause, en todellakaan tykkäisi poistaa vanhuksilta punkkeja. Jet ja Bella olivat ihan mukavia kuitenkin, se helpotti ajatusta. "Selvä on, Kayla. Milloin aloitamme?" Halo kysyi vakavana tuijottaen johtajaa. Kayla käänsi katseensa Nadiaan, joka nyökkäsi. "Nyt heti", Kayla vastasi. Kayla astui ulos pesästä ja pyysi hännänheilautuksella meitä seuraamaan. Halo asteli ensimmäisenä, minä perässä. Kairakin tuli mukaamme, vaikka rangaistus ei olisi hänen. "Tai sitten, hän tulee vain saarnaamaan siitä, miten typeriä olimme", tuhahdin ajatuksissani. Pääsimme vanhusten pesälle ja astuimme sisään. Punaturkkinen Bella ja vaaleanharmaaturkkinen Jet odottelivatkin jo luolan perällä. Halo käveli nopeasti heidän luokseen ja tervehti: "Hei! Tulimme poistamaan punkkinne!" Halo vaikutti ärsyttävän innokkaalta. Yäk, punkkeja. Ne kutittavat inhottavasti. "Vai niin, Kaylan rangaistusko?" Bella kysyi käheällä äänellä lempeästi vilkaisen luolan suulle, jossa Kayla odotteli. Hän katsoi tiukasti minuun ja veljeeni ja sitten kääntyi pois. "Ilmeisesti kyllä. No alkakaahan töihin. Tuosta kutiaa inhottavasti", Jet totesi osoittaen hännällään lapaansa. Halo käveli hänen luoksensa ja alkoi heti töihin. Alyssa astui sisään luolaan. "Kayla käski tuoda teille tätä salvaa, se tappaa punkit ja ne irtoavat nopeammin", hän totesi ja työnsi lehdellä olevan töhnän minulle. Katsoin haisevaa, kellertävää nestettä inhoten. En ihmetellyt, miksi punkit kuolivat tuollaisen mönjän vaikutuksesta. Työnsin tassullani lehden Halon luokse ja istahdin Bellan viereen. "Onko sinulla punkkeja?" kysyin huokaisten. "Eipä oikeastaan, mutta tarkistaisitko tuosta korvan takaa? Siitä kutiaa vähän", Bella totesi ja raapaisi etutassullaan vaivalloisesti korvaana. Hänessä selvästi ikä painoi. Astuin häntä lähemmäksi ja katsoin tarkasti hänen korvansa taakse. Siellä oli punkki. Kostutin tassuni haisevaan kellertävään salvaan ja hieroin sitä punkin päälle. Hetken kuluttua punkki päästi otteensa irti ja tipahti maahan. "Kiitoksia, pentu", Bella totesi naurahtaen käheästi. Minua kävi hieman vanhaa naarasta sääliksi. Hän ei pystynyt tekemään arkisia askareitakaan. Halokin näytti saaneen työnsä tehtyä. Huomasin nyt, että Kaira oli katsonut luolan suulla tekemisiämme koko ajan. "Mitä sinäkin haluat?" kysyin ärtyneenä. "Tulin kertomaan, miten tyhmiä karvapalloja olette!" Kaira totesi osoittaen meitä etutassullaan. Murahdin hänelle ärtyisästi, mutta käänsin katseeni pois ja jatkoin punkkien etsiskelyä Bellan punertavasta turkista. "Älä välitä hänestä, Kaira. Hän on 'vähän' ärtynyt, sillä hänen suunnitelmansa ei toiminutkaan", kuulin veljeni toteavan Kairalle. "Kuulin tuon", totesin kylmästi ja sain työni päätökseen. Yksi punkki oli ollut Bellan toisessa etutassussa, mutta sain sen irti. Nyt kyllä ymmärsin, miksi oppilaat eivät pitäneet tästä sitten yhtään.

Jatkoin Jetin turkin puhdistamista. Hänessäpä olikin monta punkkia, viisi ainakin. Pidin tästä työstä, oli mukavaa jutustella klaanin vanhusten kanssa. Tämä työ oli yksi tärkeimmistä, minua vähän harmitti ettei Axel ymmärtänyt sitä. Hän näytti vain todella ärtyneeltä katsellessaan Bellan turkkia. "Kunnioittaisit vanhempiasi", tuhahdin mielessäni tuijottaen veljeäni samalla tarkastaen, oliko Jetin vatsapuolella punkkeja. Ei yhden yhtään. "Valmista tuli", totesin hyvilläni. "Kiitoksia, Halo", vaaleanharmaa uros kiitti hymähtäen. Heilautin häntääni iloisesti. Oli mukavaa saada kiitosta työstä. Astelin luolan ovelle Kairan seuraksi odottelemaan Axelia, joka työskenteli tuskastuttavan hitaasti. Se ei onneksi Bellaa haitannut, hänen elämänsä oli muutenkin varmaan hidasvauhtista. Päivästä toiseen leirin ja tarpeidentekopaikan välissä.  Heidän tekojaan Tuliklaanille piti kuitenkin kunnioittaa, vaikka heistä ei enää kovin paljoa hyötyä klaanille ollukkaan. Kuulin Bellan yskäisevän raskaasti, kuin jokin olisi juttunut hänen kurkkuunsa. Punertava naaras rykäisi ja hän hengitti taas normaalisti, jos sitä rahisevaa tuskaista hengitystä pystyi hengittämiseksi kutsua. "Haenko Hyden?" kysyin katsoen suoraan Bellan vaaleanvihreisiin silmiin. "Kyllä, tuo alkaa vaikuttamaan jo vakavalta", Jet totesi huolestuneen kuuloisena vastaten kumppaninsa puolesta. "Minä käy hakemassa hänet, teidän piti olla täällä sen aikaa, kun saatte työnne tehtyä", Kaira totesi ja astui ulos ennen kuin ehdin sanoa mitään. Astelin Bellan luokse. Vasta nyt huomasin, että hänen silmänsä vuotivat. "Näytät sairaalta...", totesin hämmästyneenä. En ollut ennen nähnyt vastaavaa. Hyde astui sisään luolaan kiireisenä. Hän asteli heti Bellan luokse Alyssa perässään. Hyde tutki Bellaa hetken aikaa ja sitten totesi: "Bella pitää viedä parantajan pesään." Jet katsoi mustavalkoiseen parantajaan anovasti ja kysyi: "Onko se vakavaa?" Hyde ei vastannut mitään, hän nosti vanhuksen selkäänsä ja asteli nopeasti ulos luolasta. Hän suuntasi suoraan parantajan pesälle. Katsoin Alyssaan, joka oli jäänyt rauhoittelemaan vaaleanharmaata vanhusta. Mitä Bellalle oli tapahtumassa?

Kuulin yhtäkkiä Kaylan kokoushuudon aukiolta. Astuin ulos vanhusten pesästä Halo ja Axel perässäni. Molemmat olivat viimeinkin saaneet päivän rangaistuksensa tehtyä. Vielä kuusi päivää jäljellä. Minua vähän ärsytti heidän ajattelemattomuutensa. Heilautin hopeamustaa häntääni ärsyyntyneenä. "Älä katso minua noin. Tiedän, se oli typerä idea", Axel totesi mutisten astellessaan ohitseni. Heilautin korvaani osoittaakseni kuulleeni. Halo asteli vierelleni ja kuiskasi korvaani: "Olen pahoillani Kaira, olisi pitänyt kuunnella omaa järkeä." Katsoin häneen huvittuneena. Axel oli todellakin joskus aikamoinen typerä karvapallo. Saa nähdä, mikä hänestä tulee vanhempana. Kävelimme Halon kanssa muiden joukkoon. Istuin Toran ja Emilyn viereen, joka odotti pentuja. "Uusia leikkitovereita", ajattelin innoissani. Käännyin katsomaan Kaylaa, joka istui vakavan näköisenä kielekkeen päällä. "Näyttää siltä, että kaikki ovat paikalla. Minulla on tärkeä ilmoitus koko klaanille", Kayla kertoi silmäillen aukiota huolestuneen näköisenä. Liittyikö tämä jotenkin Bellaan? "Bella on sairastunut pahasti. Parantajan pesään ei ole kenelläkään lupaa mennä. Se on nyt eristyksissä, tauti on hyvin tarttuva", Kayla kertoi huokaisten. "Entä Hyde?" Ivy huusi huolestuneen kuuloisena. "Eikö hänkin sairastu? Hän on parantaja, mutta silti...", Cora totesi vilkaisten Ivyyn hermostuneen näköisenä. "Kaikki on kunnossa, kunhan kukaan ei lähesty parantajan pesää", Kayla totesi sivuttaen kahden siskon kysymyksen. Oliko Bella sairastunut kenenkään huomaamatta näin pahasti?