Olli
Mitä just tapahtu? Tuntuu et koko muu maailma ois pysähtyny hetkeksi. Hän oli niin kaunis. Hän... Miks mä en kysyny sen nimee?! Hemmetin aivot... vois joskus edes yrittää toimia. Minkähän ikänen se on?
"Yrittikö jätkä just iskee ton?" Joel vittuilee. "Tämänkö takia mun piti raahautua tänne?" kysyn turhautuneena. "Muun muassa... lähetään ihan just hotellille", Joel vastaa.
Ihan loistava idea nimittäin ennemmin meen nukkumaan ku kuuntelen tota jatkuvaa pään aukomista. Mehän vaan juteltiin normaalisti. Ja halattiin... Eikö se oo ihan normaalia tollasissa fanitapaamisissa? Se ei tosin tuntunu samanlaiselta, ku muitten fanien kans. Siinä oli jotain enemmän. Äh, ihan sama.
"Oliko tää nyt se kuuluisa 'rakkautta ensisilmäyksellä' -juttu?" Joonas nauraa. "Joo ei toi kyllä tavallinen fanitapaaminen ollu", Niko toteaa. "Ootteko tosissanne?" tiuskaisen ja lähden etsimään omaa rauhaa. Toisinaan nää jätkät käy hermoille ihan kiitettävästi. Onneksi jaan huoneen Tommin kans. Se sentään osaa olla vittuilematta, vaikka herättää kaatamalla jääkylmää vettä naamalle...
En kyllä voi väittää, et ne ois ihan väärässäkään ton äskeisen suhteen. Jotain erityistä siinä oli. Se ei ollu edes kiusallista, vaikka hetken aikaa vaan tuijotettiin hiljaa toisia. En kyllä oo koskaan uskonu mihinkään 'rakkautta ensisilmäyksellä' -höpinöihin, mut nyt en enää osaa sanoo pitäiskö uskoo vai ei.
Toivottavasti näkisin sen vielä... Se vaikutti niin mukavalta.~time skip~
Kesän päättärikeikka:Emily
Tätä päivää oon oottanu taas enemmän ku mitään! Toivon vaan et pääsisin keikan jälkeen jutteleen jätkille. Varsinki Ollille. Edelleen se on aivan ihana.
Oon miettiny tosi paljo sitä, mitä tapahtu edellisen keikan jälkeen. En vieläkään voi ajatella sitä hetkee ilman et sekoon täysin. Haluun toisen halin Ollilta. Siinä oli turvallista.
Paljon mieluummin oisin tälläkin hetkellä halaamassa Ollia, ku seisomassa tässä eturivissä oottamassa ainaki jo viidettä tuntia. Festareitten huonot puolet... Jos on yks artisti tai bändi, jonka haluut nähä vieläpä ihan eturivistä, sun pitää vaan jonottaa ja odottaa kiduttavan kauan.
Okei, vielä puoli tuntia. Sit tää odotus palkitaan. Sentään ei sada vettä...
Vilkuilen vähän ympärille ja lopuksi katson taivaalle. Perun sanani... Pilvet tais olla eri mieltä siitä sateesta. No, ei se haittaa.--
Katselen lumoutuneena lavalle. Pääsin yleisössä melkeen keskelle, joten huomaan kaiken, mitä lavalla tapahtuu. Tosin saatan tarkkailla vähän enemmän jonkun suloisen basistin liikkeitä.
Yhtäkkiä huomaan Ollin kattovan mua suoraan silmiin. Tämä hymyilee varovasti. Koko meiän katsekontaktin ajan tuntuu et kaikki muu ympäriltä ois vaan kadonnu. Ja kaiken lisäksi, en oo koskaan huomannu et Olli kattois lavalta muita tolleen ku katto mua. Käsittämätöntä.
Yritän kyllä jotenki päästä näkeen jätkät vielä keikan jälkeen. Se tosin saattaa olla vähän haastavaa, mut ainaki mä yritän. Nyt vaan keskityn nauttimaan tästä keikasta, vaikka mun ajatukset on täynnä Ollia.--
Makaan sängyssäni ja tuijotan kattoa. Harmittaa. En päässyt enää näkeen jätkiä sen keikan jälkeen. Oisin halunnu päästä jutteleen Ollille. Tietysti myös muille, mut erityisesti Ollille. Sen lähellä oli jotenkin hyvä olla.
Ehkä me vielä joskus nähään. Toivottavasti. Nyt kuitenki yritän nukkua ja toivon et nään kivoja Olli-unia.-------------------------------------------------------------
Sanoja: 470
🥀🖤
YOU ARE READING
Hope we'll meet again / Olli Matela /
FanfictionMinkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Pitääkö tämä sanonta paikkansa? Mitä tapahtuu, kun useamman vuoden takaa tuttu henkilö kävelee kadulla vastaan? Onko elämä helppoa vai onko polku pitkä ja kivinen? Emily on juuri muuttanut kaupunkiin, jost...