Emily
Meiän leffahetki keskeytyy ovelta kuuluvaan koputukseen. Äänistä päätellen baarikierros on saatu päätökseen. "Mä voin mennä avaan", Aleksi sanoo ja suuntaa ovelle. Yhtäkkiä Joonas ilmestyy huoneeseen ja höpöttää vähän sekavalla suomenkielellä jostain mehiläisten fantasioista. Tuo jätkä on kyllä ihan pihalla todellisuudesta. "Mihin sä muut jätit?" kysyn Joonakselta. "En Mä TiIä", tämä vastaa vähän sammaltaen. "JoOnAs, MiSsÄ sÄ oOt?" kuuluu ovelta ja samalla sekunnilla myös Joel ryntää sisälle. "Mihin Niko ja Tommi jäi?" Aleksi kysyy kaksikolta. "Me KaRaTtIiN", Joonas hihkaisee innoissaan. "ShH. SeN pItI oLlA sAlAiSuUs!" Joel älähtää. "HuPs."
Aleksi
"Ilmotan niille, et ootte täälä", sanon ja kurotan puhelimeni yöpöydältä. "Ei SaA!" Joonas huudahtaa ja hyppää päälleni. "Ai saatana!" älähdän. "Mmm. Mitä vittua täälä tapahtuu?" Olli mumisee. "Hyvä Joonas. Herätit Ollin", naurahdan. "HuOmEnTa", Joonas toivottaa uniselle ja melko ärsyyntyneen näköiselle basistille. Olli tuhahtaa jotain vastaukseksi. "Tää kaksikko ilmesty tänne ihan yhtäkkiä. Myönsi karanneensa Nikon ja Tommin valvovan silmän alta", Emily selittää tupsupäiselle Ollille. "Mikä kaksikko? Eihän täälä oo muita ku Porko", Olli ihmettelee. "Ei hitto. Mihin Joel meni?" kysyn hämilläni. "Mä voin mennä ettimään sen", Emily sanoo ja nousee ylös.
"AlEkSiIi! AnNa PuSu", Joonas hihkaisee ja alkaa hivuttautua lähemmäs kasvojani. "Olli auta!" huudan ja yritän kiemurrella pois Joonaksen alta. Onhan tämä nyt aika koomista. "Noniin Joonas. Aleksi ei nyt halua pusua", Olli sanoo ja vetää Joonaksen kauemmas. Katson Ollia kiitollisena, mutta samaan aikaan myös huvittuneena.
"Joel päätti lukittautua sit tonne kylppäriin", Emily ilmoittaa. "Mitä se sielä tekee?" naurahdan. "Kuulemma ottaa peiliselfieitä. Eikä suostu avaamaan ovea ennen ku on saanu hyvän kuvan." "Perus Joel."
Niko
"Ei niitä oo missään", totean turhautuneena. Ollaan kierretty jokaikinen katu ja baari meiän hotellin läheltä, eikä Joelia ja Joonasta näy missään. "Oisko ne voinu mennä hotellille?" Tommi pohtii. "Pakko kai se on mennä kattomaan ja toivoo parasta", huokaisen. Nyt ei nimittäin huvita alkaa ettimään ketään toiselta puolelta kaupunkia. Kaiken lisäksi vieläpä ulkomailla.
Ollaan kävelemässä Tommin kans takas hotellille, kunnes Emily soittaa.
Puhelu
Minä: Moro. Et ois Joelia ja Joonasta nähny?
Emily: Ne tuli tänne. Ette viittis tulla auttamaan vähä?
Minä: Onko kuinka paha tilanne?
Emily: No totaaa... Joel lukittautu vessaan ja pusu-Porko on vauhdissa.
(Joonas): Haluun tanssimaan!
Minä: Voi luoja. Ollaan kohta siinä.
Emily: Okei hyvä. Moikka.
Minä: Moi.
"Tais karkurit löytyä", Tommi sanoo, kun lopetan puhelun. "Joo. Porko ainaki ihan täydessä vauhissa vielä lähössä tanssimaan", kerron huvittuneena. "Aivan."
-------------------------------------------------------------
Sanoja: 383
🖤
YOU ARE READING
Hope we'll meet again / Olli Matela /
FanfictionMinkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Pitääkö tämä sanonta paikkansa? Mitä tapahtuu, kun useamman vuoden takaa tuttu henkilö kävelee kadulla vastaan? Onko elämä helppoa vai onko polku pitkä ja kivinen? Emily on juuri muuttanut kaupunkiin, jost...