~time skip~
PerjantaiEmily
Sain kunnian päästä käymään jätkien studiolla. Kiva nähä vähän enemmän sitä, miten musiikkia oikeasti tehdään. Oon aina ollut kiinnostunut musiikista jonkin verran ja joskus opettelin jopa soittamaan kitaraa, mut se on vähän jäänyt. Kaiken lisäksi mun kitara jäi Ouluun sillon, ku muutin. Voisin ottaa sen mukaan seuraavan kerran, ku meen käymään. "Emily, osaatko soittaa jotain?" Niko kysyy. "Kitaraa soitin nuorempana, mut sekin vähän jäi. Ajattelin kyllä just, et ku seuraavan kerran käyn Oulussa, voisin ottaa mun kitaran sieltä mukaan", vastaan pohtivasti. Niko nyökkää melko iloisen näköisesti. "Näytä mitä osaat", Joonas innostuu ja ojentaa minulle akustisen kitaransa. "En mä enää osaa mitään. En oo soittanut ainakaan pariin vuoteen", vastustelen. "Kyllä sä varmasti osaat. Oot hyvä kaikessa", Olli kannustaa. "Sanoo herra täydellinen", naurahdan leikilläni. Hetken aikaa Ollin ja mun välillä on huvittunut katsekontakti. "Soittaisit edes vähän", Joonas anelee. "Okei sit. Mut teitä on varotettu", naurahdan. Alan soittamaan jotain satunnaista biisiä päästäni. En saa biisin nimeä päähäni, mut tätä kuitenkin soitin paljon.
Olli
Emily on upea. Sehän soittaa kitaraa paremmin ku kukaan. Sori vaan Joonas. Emilyn on kyllä täytynyt soittaa kitaraa vähän enemmän kuin antaa ymmärtää. Pian tämä lopettaa kuitenkin soittamisen. Jään suu auki tuijottamaan häntä. Oon ihan häkeltynyt. Miten joku voi soittaa noin kauniisti? Hetken aikaa studiossa vallitsi täysi hiljaisuus. "Vau. Vähän sä oot hyvä", Joonas hihkaisee yhtäkkiä. Emily kääntää katseensa alaspäin ja yrittää piilotella hymyään. Myös muut kehuvat tämän suoritusta. Itse olen yhä sanaton. "Olli, sano nyt säki jotain", Joonas kehottaa. Tuijotan hetken hiljaa Emilyä, joka istuu sohvalla kitara sylissään. "Oot ihan uskomaton", saan vihdoin suustani. Tämä punastuu hieman. "Jos Joonas hukkaa ittensä jollain baarireissulla pitemmäksi aikaa, ainakin tiietään kuka otetaan tilalle", Joel nauraa. "Totta", vastaan ja katson hymyillen Emilyä.
--
"Mun puolesta voitais lopettaa tältä päivältä", totean ja katson muita kysyvästi. "Joo hyvä idea. Kuka lähtee baariin?" Joel kysyy. Joonaksen katse nousee välittömästi Joelin suuntaan, kun kuuli kysymyksen. "Menossa jo", hattarapää huudahtaa ja ryntää eteistä kohti. "Mä taidan jättää väliin. Tuli just muita suunnitelmia", totean salaperäisesti. Emily kääntää kysyvän katseen suuntaani. "Jaa jaa. Mitäs suunnitelmia?" Niko utelee. "Eei mitään", vastaan. "Kerro nyt", Emily naurahtaa ja tökkää kyynärpäällään kylkeeni. "Voin mä sulle kertoa, mut vasta sit ku noi ei oo paikalla", vastaan. Emily nyökkää.
Emily
Olli käyttäytyy oudosti. Sillä on jotain mielessä, mut se ei vaan suostu kertomaan, et mitä. Ehkä se kohta selviää, sillä olemme juuri lähdössä studiolta. Tämä nimittäin lupasi kertoa, kunhan muut ei kuule.
"Joko sä nyt kerrot?" utelen heti, kun olemme päässeet ulos. "Mietin vaan, et haluaisitko tulla mun luo yöksi?" Olli kysyy. "Tietenki!" huudahdan vähän turhankin innokkaasti. Kyllä yökylä aina baari-illan voittaa. Varsinkin, jos oon menossa yöksi Ollille! "Haluutko hakee kotoa jotain kamoja vai mennäänkö suoraan mun luo?" Olli kysyy. "Voisin mä jotain hakee, et jos käydään eka mun luona", vastaan. Olli nyökkää. "Haluutko käydä kaupassa?" tämä kysyy vielä. "Mmm, ei tarvi." "Okei. Mulla on kotona ainakin yks viinipullo, joten se voitais yrittää tuhota", Olli naurahtaa. "Kuulostaa hyvältä." Ihanaa, et Ollin kans voi olla rennosti oma ittensä.
-------------------------------------------------------------
Sanoja: 495
🖤
YOU ARE READING
Hope we'll meet again / Olli Matela /
FanfictionMinkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Pitääkö tämä sanonta paikkansa? Mitä tapahtuu, kun useamman vuoden takaa tuttu henkilö kävelee kadulla vastaan? Onko elämä helppoa vai onko polku pitkä ja kivinen? Emily on juuri muuttanut kaupunkiin, jost...