33. Varas

347 23 5
                                    

Emily

Onneksi lento sujui hyvin. Olli myös piti lupauksensa, eikä irrottanut otetta kertaakaan kädestäni. Saatoin myös ottaa pienet päikkärit hänen olkapäätään vasten. Kone ei myöskään ollut ihan täynnä ja pääasiassa siellä oli vain jotain liian virallisen näköisiä bisnesmiehiä. Meillä oli siis mukavasti tilaa ja omaa rauhaa. Välillä meni myös vähän söpöilyksi, jolloin useimmiten Aleksin tai Nikon suusta kuului kommentteja "Aww", tai "Söpöö."

Päästiin just hotellin edustalle ja ootetaan, et kaikki on mukana. Lyhyehkön taksimatkan aikana kerettiin hyvin miettiä huonejakoa. Päädyttiin siihen, et mä ja Olli ollaan kahestaan, sit Niko, Tommi ja Aleksi on samassa ja terroristikaksosille on sit vielä oma huone.

Olli

"Joelin ja Joonaksen huoneessa on sit yks ylimääränen sänky, et jos jollain menee hermot niin voi paeta naapurihuoneeseen", Niko nauraa. "Voi olla, et sen jälkeen ei oo hermoja enää ollenkaan", naurahdan. "Mitä toi nyt tarkotti?" Joonas kysyy muka loukkaantuneena. "Ei mitään", virnuilen.

"Lähettäiskö syömään sit ku ollaan viety nää kamat huoneisiin?" Niko ehdottaa. "Käy. Kattooko joku jonku paikan mihin voitais mennä?" Emily vastaa. "Mä voin. Mut yritetään nyt eka selviytyä näitten kamojen kans", Aleksi ilmoittaa.

--

Päästiin just Emilyn kans meiän huoneeseen. Tää on ihan perus hotellihuoneen näkönen. "Uuu, täälä on sadevesisuihku", Emily huudahtaa kylppäristä. "Mitä? Onko?" varmistan. "No on on." "Vähä siistii", intoilen. Voi vaikuttaa ehkä vähä oudolta, mut mun mielestä tässä ei oo mitään outoa. Sadevesisuihku on kiva, okei?

"Voitaisko vaan jäädä nukkumaan loppupäiväksi?" ehdotan ja kaadun sängylle. "Ois kyllä tosi houkutteleva tarjous, mut mulla on nälkä", Emily sanoo ja istahtaa viereeni. Hän alkaa silitellä hiuksiani, joka tuntuu kivalta. Tähän ois niin ihana nukahtaa. "Ethän nuku?" Emily varmistaa. "Mmm en." Todellisuudessa oon jo puoliunessa. Tai ainakin olin, kunnes puhelimeni alkaa soida. Kaivan tuon kapistuksen taskustani, jolloin huomaan soittajan olevan Joonas. Hemmetti.

Puhelu

Minä: Joo?

Joonas: Ootteko te tulossa? Vai tuliko heti tärkeempää tekemistä?

Minä: Joo tullaan tullaan.

Joonas: Tuutteko siis tänne vai...

Minä: Joonas!

Joonas: Okei okei. Viis minuuttia aikaa.

"Ne ilmeisesti oottaa meitä tossa käytävällä", huokaisen puhelun jälkeen. "Mennään nyt, niin päästään sit myös joskus takas", Emily toteaa. "Mut tässä ois nyt tosi hyvä", yritän. "Oot ihana. Mut nyt mennään ennen ku kuolen nälkään", tämä vastaa ja silittelee yhä hiuksiani. "No okei", myönnyn ja nousen istumaan. Päätän vielä pikaisesti yhdistää huulemme. Kyllä jätkillä aina sen verran on aikaa odottaa.

Emily

Päädyttiin yllättäen syömään pizzaa. Ollaanhan me sentään Italiassa. Nyt kuitenkin ollaan jossain pienessä ja kivan oloisessa baarissa, lähellä meiän hotellia. Ajateltiin tulla lasilliselle ja suunnitella jotain tekemistä huomiselle. Toisille tosin tuo lasillinen tarkoitti hieman useampaa bisseä... Tuo oli kyllä täysin arvattavissa.

Istun puoliksi Ollin sylissä. Tämä on kiertänyt kätensä tiukasti ympärilleni. "Emily pitäiskö sun viiä toi sun unikaveri nukkumaan, ennen ku se nukahtaa tohon?" Niko naurahtaa ja pörröttää Ollin hiuksia. "Miks sä noin teit?" Olli kysyy unisena katsoen Nikoa, joka vain nauraa. "Mentäiskö nukkumaan, ku jäi ne päikkärit vähä lyhyeksi?" ehdotan Ollille. Tämä vain nyökkää.

--

Etsin matkalaukusta sopivia vaatteita, joilla nukkua. En kuitenkaan löydä mieluista t-paitaa, joten päätän lainata sellaisen Ollilta. Hän makaa sängyllä ja selaa puhelintaan. Oletan, ettei tämä huomaa mitään, jos hiippailen hänen matkalaukulleen. "Varkaita liikkeellä", Olli kuitenkin toteaa. Tämän äänestä voi kuulla hänen hymyilevän. Kieltämättä onhan se varmasti huvittava näky, kun yritän hiippailla ympäri hotellihuonetta paitavarkaisiin. "Mistäs sä niin päättelet?" tokaisen. "Tietääkseni kaikki sun tavarat on toisessa suunnassa. Ja mun laukussa ei oo sun tavaroita", Olli selittää. "Mitä, jos mä en varasta? Mä lainaan", kysyn mahdollisimman suloinen ja aneleva ilme kasvoillani. "Eihän sulle voi sanoo ei", Olli myöntyy. Vilautan tälle pienen hymyn ja kipitän tyytyväisenä tämän matkalaukulle. Nappaan sieltä kivan näköisen paidan, jonka puen ylleni. Sitten pujahdan Ollin viereen peiton alle ja lasken pääni tämän rintakehälle. "Siinäkö ajattelit nukkua?" tämä kysyy. "Joo. Hyvää yötä." "Hyvää yötä", Olli vastaa ja pudottaa vielä pienen pusun hiusteni sekaan. Ihana Olli.

-------------------------------------------------------------
Sanoja: 615
Wattpad heittelee tän kirjan alkupään lukuja miten sattuu enkä saa muokattua niitä oikeen😩
Mut nyt mulla on viis valmista lukua julkastavaksi <3

Hope we'll meet again / Olli Matela /Where stories live. Discover now