Emily
Herään aamulla ihan helvetilliseen pääkipuun. Olossakaan ei kyllä oo kehumista. Eilinen näköjään venähti vähän pitemmäksi ku oli tarkotus. Yleensä muistan kyllä kaikki illan tapahtumat, mut nyt on kyllä loppuilta melko hämärässä muistissa. Olli nukkuu mun vieressä sängyllä. Oletan siis, et ollaan Ollin kämpillä. Tai siis tiiän sen, koska oonhan mä ennenkin täällä ollut.
Kuulen, kun joku juoksee kylppäriin. Mun ja Ollin lisäksi täällä on siis myös muita. Ainakin yks. Nousen vaivalloisesti ylös ja varastan Ollin vaatekaapista jälleen hupparin. Avaan varovasti makkarin oven ja huomaan Nikon nukkumassa sohvalla. Tästä voi siis päätellä, että Joonas on täällä myös. Hiippailen keittiöön särkylääkkeen toivossa, vaikka ei se tätä oloa kuitenkaan helpota. Tää on varmaan elämäni pahin darra.
Tutkin jokaisen laatikon ja kaapin, mutta en löytänyt etsimääni. Suuntaan siis varovasti kylppäriä kohti. Ovi on raollaan ja huomaan Joonaksen istuvan kylppärin lattialla. En taida olla ainut, jolla on vähän huono olo. "Mikä olo?" kuiskaan yrittäen olla pelästyttämättä hattarapäätä. "Pahin darra ikinä. Entä sulla?" tämä vastaa ja kysyy. "Joo, sama juttu. Tiiätkö missä Olli pitää särkylääkkeitä?" "Kato tosta peilikaapin ylähyllyltä", hattarapää neuvoo. Noudatan ohjeita ja yllätys yllätys löydän särkylääkepaketin. "Nakkaatko mullekki yhen?" Joonas pyytää. Ojennan paketin tälle ja lähden itse keittiöön hakemaan vettä.
Niko
Herään kirkkaaseen auringonvaloon, jolloin tajuan, et oon jossain muualla ku kotona. Oon nimittäin fiksu ihminen ja omistan pimennysverhon, joka on myös aina alhaalla. Kuulen jostain päin asuntoa puhetta. Avaan silmäni ja katselen ympärilleni. Aivan. Oon Ollilla.
Pian Emily astelee kylppärin suunnalta keittiöön. "Huomenta", totean. "Aa huomenta", saan vastauksen. Hetken kuluttua myös Joonas tallustaa vaivalloisesti keittiöön. Mennessään tämä heittää mua särkylääkepaketilla. "Voi tulla tarpeeseen", tämä vittuilee. Hymähdän itsekseni ja suuntaan kaksikon perässä keittiöön.
"Onko kenelläkään muistikuvia, mitä on tapahtunu tai miten ollaan päädytty tänne?" kysyn. Molemmat pudistaa päätä. "Ei kyllä mitään käsitystä yhtään mistään. Onkohan Joel, Tommi ja Aleksi samassa paikassa?" Emily pohtii. "Aika todennäköistä." Toivottavasti ei olla tehty mitään kovin järjetöntä. "Onko Olli sit täällä kans?" Joonas kysyy. "Joo. Se nukkuu vielä", Emily vastaa. "Se nukkuu aina, ku on tilaisuus", naurahdan. "Totta."
-------------------------------------------------------------
Sanoja: 330
Hihi... mulla oli eilen eka ajotunti👀 onneks sillä simulaattorilla ei voi tappaa ketään😂
Mut joo ILTASATU🖤
BẠN ĐANG ĐỌC
Hope we'll meet again / Olli Matela /
FanfictionMinkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Pitääkö tämä sanonta paikkansa? Mitä tapahtuu, kun useamman vuoden takaa tuttu henkilö kävelee kadulla vastaan? Onko elämä helppoa vai onko polku pitkä ja kivinen? Emily on juuri muuttanut kaupunkiin, jost...
