Hope we'll meet again / Olli Matela /

50. Tähti

Aamulla:

Olli

Eilinen ilta meni vähän eri tavalla, mitä olin suunnitellut. Kuitenkin se oli valehtelematta mun tähänastisen elämän onnellisin ilta. Mun rakkaus Emilyä kohtaan voimistui entisestään, jos se enää edes on mahdollista. Oon varma, että Emily on mulle se oikea.

Nyt tuo suloisuus nukkuu vielä. Oon ollut hereillä jo hetken, mutta en haluais herättää toista. En kuitenkaan halua enää suorittaa mitään yksinpuhelua ajatusteni kanssa, joten päätän herättää vieressäni tuhisevan Emilyn. Nappaan hellästi pienen tupsun tämän hiuksia ja alan kutittaa niillä hänen kasvojaan. Hän mumisee jotain söpösti ja menee piiloon peiton alle, jonka jälkeen ryömii päälleni makaamaan ja jatkaa unia. "Hei, ei enää nukuta", naurahdan hiljaa ja silitän tämän hiuksia. "Kyllä vähän voi nukkua", Emily vastaa ja kurkistaa peiton alta äärimmäisen söpösti. Hyvä, etten sula tuolle näylle. Kierrän käteni varovasti Emilyn selän takaa ja kurottaudun antamaan pusun tämän hiusten sekaan. "Heräisit nyt, ku omat ajatukset kävi vähä tylsäksi", totean ja siirrän hiuksia Emilyn kasvojen edestä. On harvinaista, että hän nukkuu hiukset auki, mutta eilen illalla tämä nukahti syliini, jolloin kannoin hänet suoraan sänkyyn jatkamaan unia.

Emily nostaa päänsä rintakehältäni ja suuntaa katseensa suoraan silmiini. "Olli...", tämä aloittaa. "Nii?" kysyn. "Mä rakastan sua ainaki tuhat kertaa enemmän mitä taivaalla on tähtiä", Emily sanoo silmät säihkyen. Nostan käteni tämän poskelle ja hymyilen. "Sä ootki sit mun ikioma tähti", kuiskaan silittäen hänen pehmeää poskea peukalollani. "Ja mä rakastan sua vähintäänki yhtä paljon", jatkan. Rakkautta täynnä olevan katsekontaktin jälkeen vedän Emilyn suudelmaan.

Time skip 25min

"Oota tässä nii tuun kohta takas", sanon ja pudotan vielä pusun Emilyn otsalle. "Mihin sä meet? Ja miks mä en saa tulla mukaan?" Emily kyselee. "Koska tuun ihan kohta takas." "Mut ehtii tulla halipula." "Mulla menee korkeintaan kymmenen minuuttia", vakuuttelen. "No okei sit, mut tuu nopeesti takas", Emily myöntyy ja hellittää otteensa kädestäni.

Haluan yllättää Emilyn tekemällä ja tarjoilemalla tälle aamupalan sänkyyn. Kolme yötä erillään on liian pitkä aika, joten nyt haluan hemmotella tuota kotiin palannutta, suloista peittoburritoa. Nimitän Emilyä usein peittoburritoksi, sillä hän varastaa aina peittoni ja kääriytyy siihen kuin mikäkin burrito. Hän on söpö.

--

Palaan makuuhuoneeseen tarjotin käsissäni. Kuulen tasaista hengitystä, jolloin tajuan Emilyn nukahtaneen uudelleen. Lasken tarjottimen yöpöydälle ja istahdan sängyn reunalle. Kumarrun Emilyn kasvojen tasolle ja pussaan tämän nenänpäätä. Reaktiona suloinen nenän nyrpistys ja asennon vaihtaminen. "Mä kun luulin, et mä oisin se unikeko", naurahdan. "Toitko kahvia?" Emily mutisee peiton alta ja raottaa silmiään. Taisi kahvin tuoksu houkutella. Emily nousee istumaan ja nojaa sängynpäätyyn. "Kiitos rakas. Oot ihana", hän sanoo hymyillen. Hymyilen tälle takaisin ja ryömin hänen viereensä. Täydellinen aamu.

-------------------------------------------------------------
Sanoja: 414
Viimenki saan julkasta uutta lukua🙌🏼
Tässä nyt on ollu vähä kaikkee mahollista minkä takia univelkaa ihan järkyttävästi enkä tunnetusti omista keskittymiskykyä muutenkaan nii nyt se vähänenki katos🤠
Ehkä tää kirjottaminen alkais taas sujumaan jos vaan pysyn hereillä sen vertaa et saan kirjotettua🤔