~time skip~
Lauantai:Emily
Olen kylppärissä laittamassa hiuksia. Ainakin yritän panostaa vähän enemmän ku yleensä. Ollin pitäis kohta tulla hakemaan mut ja nähään muut sitte vasta baarissa. Mulla ei yleensä oo ollut tapana pyöriä baareissa, mutta nyt haluan kuitenkin mennä. Ainakin pääsen tutustuun uusiin ihmisiin. Yhtäkkiä ovikello soi, jolloin riennän avaamaan oven. Oven takaa paljastuu tietenkin Olli. Tällä on yllään kauluspaita ja farkut. Näyttää muuten niin hyvältä, et meinaan pyörtyä. "Moi, ootko valmiina?" Olli kysyy. "Joo ihan just. Tuu vaan peremmälle", vastaan ja väistyn vähän sivuun. "Näytät tosi kauniilta", Olli sanoo vähän ujosti. Punastun välittömästi. "Äää, kiitos. Säkin näytät tosi hyvältä", vastaan. Ollikin punastuu. "Kiitos", hän vastaa hiljaa. Jään vain katsomaan tuota suloista basistia hymyillen.
--
"Emilyyy!" Joonas huudahtaa ja juoksee halaamaan. Vähän ehkä hämmentävä tilanne, mut en valita. Hattarapää tainnut alotella iltaa jo vähän aikasemmin... "Tulkaa nyt istumaan sieltä", Olli naurahtaa. Tämä ehti jo kipittää pöytään muiden seuraan. Kaikki muut oli jo paikalla ennen mua ja Ollia. Irrottaudun hattarapään halauksesta ja suuntaan pöytään. Istun Ollin ja Joonaksen välissä. Aleksi istuu mua vastapäätä. Ennen eilistä ei oltu koskaan tavattu, mut Aleksi vaikuttaa mukavalta ja luulen, et tullaan tosi hyvin juttuun.
"Sain ihan loistavan idean", Joel toteaa. Tämän äänestä voi kuulla, että useampi juoma tullut otettua. "Kerro heti", Joonas innostuu. "Pelataan vähä pullonpyöritystä." "Ootko tosissas?" Niko hymähtää. "Ihan tosissani oon", Joel vastaa. "Suostun yhellä eholla", Olli toteaa. "Joka on?" Joel katsoo vieressäni istuvaa basistia kysyvästi. "Tehtävän tai vastaamisen voi välttää juomalla shotin." "Sopii."
"Mä alotan!" Joonas hihkaisee ja pyörittää pöydällä olevaa pulloa. Se pysähtyy tämän itsensä kohdalle. "Voi nyt vittu", Joonas naurahtaa. "Totuus vai tehtävä?" Joel kysyy. "Tehtävä." "Suutele Nikoa", Olli käskyttää. Joonas kääntyy Nikon suuntaan ja vetää tämän suudelmaan. "Toi on kyllä jo kunnon kielari", Joel toteaa huvittuneena. "Kiitos riittää, täällä on muitaki paikalla", Tommi naurahtaa. Joonas vetäytyy suudelmasta ja pyörittää jälleen pulloa. Tällä kertaa se osuu tietenkin omalle kohdalle. Voi hemmetti. "Totuus vai tehtävä?" Joonas kysyy. Melkeen voin jo arvata, minkä tehtävän saan, jos sen valitsen... eli totuus. "Totuus." "Kaks parhaimman näköstä tästä pöydästä?" Joonas kysyy. Siihen on syynsä, miksi en juurikaan välitä tästä pelistä... Useimmiten joutuu tarkoittamatta pahoittamaan jonkun mielen tai tekemään inhottavia valintoja. "Mmm... Olli ja Aleksi", vastaan tyynesti. Molempien kasvoille nousee suloinen hymy. Olli kääntää katseensa minuun. "Sä oot kauneinta, mitä tiiän", tämä kuiskaa korvaani niin, ettei muut edes voi kuulla sitä. Tunnen pienen punan nousevan kasvoilleni. "Mitäs mitäs?" Joel virnuilee pöydän toiselta puolen. "Ei mitään", Olli vastaa. "Ai ei muka mitään?" Joonas kysyy. "Ei." "Ihan miten vaan", Joel naurahtaa. "Antakaa nyt nuorenparin olla", Tommi sanoo. "Mikä pari?" Olli kysyy. Myös oma katseeni nousee Tommin suuntaan. "Kyllä teistä vielä pari tulee", tämä toteaa kylmänviileästi. Vilkaisen Ollia hymyillen, jonka jälkeen nojaudun varovasti tämän olkapäätä vasten. Sitä mäkin toivon, et meistä tulis joku päivä vielä pari.
Olli
Kaikki alkoi jo vähitellen kyllästyä paljastamaan totuuksia, joten nyt vain jauhetaan paskaa loppuilta. Kello on jo melkeen yks. Ajattelin tänään ottaa vähän rauhallisemmin juomisen kannalta. Ehkä Emilyllä on vaikutusta asiaan, mut joka tapauksessa vältämpähän ainakin pahimman darran. Samaa ei kyllä voi sanoa Joelista ja Joonaksesta. Tuo kaksikko vetää aina aamuun asti, jos niille vain antaa siihen tilaisuuden.
"Oiskohan jo aika lähtee?" Niko ehdottaa. "Joo hyvä idea. Autatko viemään noi apinat kotiin?" Tommi kysyy tältä. "Jos on pakko", Niko naurahtaa ja suuntaa katseensa Joonakseen, joka näyttäisi olevan sammumispisteessä. "Aleksi, lähetkö mukaan?" Niko kysyy tuolta mustahiuksiselta pörröpäältä. Tämä vain nyökkää. "Oot ollu vähä hiljanen. Onko kaikki hyvin?" kysyn Aleksilta. "On. Vähän vaan väsyttää, ku nukuin huonosti", tämä vastaa. En nyt oikein ota selvää puhuiko tuo totta. Ehkä luotan siihen, että tämä kertoo, jos on jotain kerrottavaa.
"Kiitti kivasta illasta", Emily sanoo. Kävelemme samaa matkaa ja lupasin jälleen saattaa tämän. "Kiitä vaan ittees, ku kestit meiän seurassa", naurahdan. "Ihan hyvinhän kaikki osas käyttäytyä. Oli myös kiva päästä tutustumaan muihinki paremmin." "Jätkätki oli innoissaan, et lähit mukaan." vastaan. Emily hymyilee suloisesti ja näyttää siltä, että haluaisi kysyä jotain. "Nyt ku on jo näin myöhä niin haluaisitko tulla mun luo yöksi niin sun ei tarvi kävellä erikseen kotiin asti?" tämä kysyy vähän ujosti. Innostus valtaa mieleni välittömästi. "Kysyit niin nätisti, et enhän mä voi kieltäytyä", vastaan peitellen innostustani hieman. Vastaukseksi saan vieläkin suloisemman hymyn, jos se edes on enää mahdollista. Ainakaan ei tarvi nukkua yksin tänä yönä.
-------------------------------------------------------------
Sanoja: 700
🖤
ESTÁS LEYENDO
Hope we'll meet again / Olli Matela /
FanficMinkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Pitääkö tämä sanonta paikkansa? Mitä tapahtuu, kun useamman vuoden takaa tuttu henkilö kävelee kadulla vastaan? Onko elämä helppoa vai onko polku pitkä ja kivinen? Emily on juuri muuttanut kaupunkiin, jost...