Emily
Herään keskellä yötä, enkä saa enää unta. Mietin kaikkea kesän aikana tapahtunutta. Lähinnä keikkoja.
Päädyn selaamaan Instagramia. Totta kai löydän tieni Ollin tilille. Selaan jokaisen kuvan läpi, mutta vieläkään ei väsytä.
Harmittaa edelleen et en päässy jutteleen jätkille keikan jälkeen, mut ehkä seuraavalla kerralla sitte.
Yhtäkkiä mieleeni tulee eräs ajatus... Haluan laittaa Ollille viestin. Tää kaikki on ollu tosi hämmentävää viime aikoina. En oleta et se vastais, mut kuitenki haluun sanoo jotain...
Heii :)
Veditte tänään ihan mahtavan keikan! Tosin kaikki kesän keikat, mihin pääsin on ollu mahtavia. Kuitenki se yks ilta sen yhen keikan jälkeen oli jotain ihan uskomatonta. Mun yks unelmista on ollu päästä jutteleen teille ja halata sua. Ne toteutu ja en vieläkään meinaa tajuta et se oikeesti tapahtu. Tänään yritin myös päästä näkeen teitä keikan jälkeen, mut se ei onnistunu :(
Edelleen oot tosi sulonen ja meinasin seota vähän ku katoit mua suoraan silmiin ja hymyilit silleen söpösti <3
Ainiin... mä oon muuten Emily :)
Toivottavasti nähään vielä joskus <3
Lasken puhelimen takaisin yöpöydälle ja huokaisen syvään. Ajatuskin siitä, että Olli vastaisi, saa minut hymyilemään. Se kyllä riittää, jos tämä edes lukisi viestin joskus.
Tuijottelen hetken ympärilleni hämärässä huoneessa, ennen kuin suljen silmäni ja yritän jatkaa unia.
-------------------------------------------------------------
Sanoja: 199
Tän tarkotuksena oli olla vähä tämmönen lyhempi luku🖤
YOU ARE READING
Hope we'll meet again / Olli Matela /
FanfictionMinkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Pitääkö tämä sanonta paikkansa? Mitä tapahtuu, kun useamman vuoden takaa tuttu henkilö kävelee kadulla vastaan? Onko elämä helppoa vai onko polku pitkä ja kivinen? Emily on juuri muuttanut kaupunkiin, jost...
