Emily
"Mun pitäis mennä käymään suihkussa", sanon. "Tuutko mukaan?" kysyn mietteliään näköiseltä Ollilta. Hän näyttää mietteliäältä samalla, kun näpertää jotain hiuksillani. "Totta kai", tämä vastaa hetken pohdinnan jälkeen. Virnistän ja nousen ylös vetäen Ollin mukanani. Johdattelen hänet kylppäriin ja painan huuleni hänen omilleen. Olli vastaa suudelmaan innokkaasti. Hän on riisumassa paitaansa, kunnes tämän puhelin soi. "No voi nyt saatana", hän tuhahtaa. "Nyt et mee mihinkään", totean ja yhdistän jälleen huulemme.
Olli
Heitän päälläni olleen t-paidan kylppärin lattialle. Emily on jo innokkaana avaamassa shortsieni naruja. Käteni seikkailevat tuon brunen selällä. Tämän hetken kuitenkin keskeyttää puhelimeni, joka soi jälleen. "Mun on kai pakko vastata, et ne jättäis meiät edes hetkeksi rauhaan", huokaisen ja irrotan otteeni vastahakoisesti Emilystä. Marssin hieman vittuuntuneena olohuoneeseen ja nappaan soivan puhelimen pöydältä. Huomaan soittajan olevan Niko eli asia liittyy varmasti johonkin työjuttuun, joka voisi ihan hyvin odottaa.
Puhelu
Minä: Paras olla tärkeetä...
Niko: Joo, sori ku häiritten teiän herkkää hetkeä, mut pääsisitkö tuleen viimestään parin tunnin päästä studiolle?
Minä: Mitä sielä?
Niko: Pitäis suunnitella se kesän kiertue loppuun ja Santeri ei kerkee loppu viikolla, joten se pitäis hoitaa nyt.
Minä: No kai se on sit pakko. Tullaan parin tunnin päästä.
Niko: Okei, nähään.
Minä: Nähää.
Näin loistavasti meni taas rento halipäivä vituiksi. Nyt ei yhtään jaksais ajatella töitä. Tosin studiolla käskettiin olemaan vasta parin tunnin päästä, joten tässä on hyvin aikaa vielä kaikkeen muuhun. Heitän puhelimeni sohvalle ja kipitän takaisin kylppäriin. Emily on ehtinyt jo suihkuun, joten riisun vain loput vaatteeni liittyäkseni tämän seuraan.
Studiolla:
Emily
Selaan tylsistyneenä Instagramista löytyviä eläinvideoita. Olli on jossain ihmeen palaverissa muiden kans, joten kärsin tylsyyden lisäksi myös Olli-vierotusoireista sekä halipulasta.
Time skip 45min
"Katotaan nää jutut vielä kerran läpi", Joonas ilmoittaa ja istahtaa viereeni. Olli ei kuitenkaan ole tyytyväinen istumapaikkoihin, sillä tämä päättää tunkea itsensä mun ja Joonaksen keskelle. "Etkö yhtään lähemmäs pääse?" Joonas kysyy. Hattarapään kysymys sivuutetaan täysin, sillä nyt on halitauko. Hautaan kasvoni basistin kaulaan ja kiedon käteni hänen ympärilleen melko omistavaisesti hänen tehdessä samoin.
Joonas näyttää kaikille tulevat keikka-aikataulut, jolloin ikävä tunne kulkee koko kehoni lävitse. Suurin osa keikoista on niin, etten pääse mukaan. Se tietää myös paljon vähemmän yhteistä aikaa Ollin kanssa sekä monia yksinäisiä ja ikävän täyteisiä öitä. "Olli", kuiskaan varovasti. "Nii?" tämä vastaa. "Ollaan tosi paljo erillään mun töitten takia", selitän haikeana. Olli rutistaa minut tiukemmin käsiensä suojaan, eikä vastaa hetkeen mitään. "Millon sulla on loma?" hän kysyy hetken kuluttua. "Heinäkuussa. Mut teillä on tosi monta keikkaa jo kesäkuussa", huokaisen. "Nii on. Saisitko jotenki järjestettyä sun lomaa vähä eri tavalla, et pääsisit enemmän mukaan keikoille?" Olli kysyy. Pohdin hetken, kunnes muistan yhden asian, joka minulle sanottiin ensimmäisenä työpäivänä. Hyvällä tuurilla saisin pidennettyä ja tarvittaessa myös siirrettyä mun lomaa niin, että pääsen Ollin ja muiden mukaan. En nimittäin kestä sitä ikävän määrää, mistä muuten joutuisin kärsimään lähes puoli kesää.
"Ehkä se onnistuu. Lupaan ainaki yrittää, koska haluun olla sun kans", vastaan ja nostan katseeni Ollin silmiin. "Parempi ois onnistua, koska en suostu lähteen ilman sua yhtään mihinkään. Varsinkaan pitemmäksi aikaa", Olli ilmoittaa. "Vai sillä tavalla. Pitihän se arvata", Joonas naurahtaa vierestämme. Taisi ilmeisesti kuulla keskustelun. "Kyllä mä jotain keksin", sanon ja lasken pääni takaisin Ollin olkapäälle.
-------------------------------------------------------------
Sanoja: 522
Muistan et mua vitutti joku ku kirjotin tätä lukua ja se ehkä näkyy tossa yhessä kohtaa🤠
Mua ärsyttää myös se et en saa kirjotettua vaikka yritän🥲
YOU ARE READING
Hope we'll meet again / Olli Matela /
FanfictionMinkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Pitääkö tämä sanonta paikkansa? Mitä tapahtuu, kun useamman vuoden takaa tuttu henkilö kävelee kadulla vastaan? Onko elämä helppoa vai onko polku pitkä ja kivinen? Emily on juuri muuttanut kaupunkiin, jost...