Hope we'll meet again / Olli Matela /

63. Palmupaita

Olli

Saimme vihdoin syötyä ja nyt on odotetun ruokalevon aika. Emily on ollut melko vaisu siitä lähtien, kun hän palasi kaupasta. Hän halusi myös välttämättä syliin, vaikka mun kämpässä on varmaan sata astetta lämmintä. Ymmärrän kyllä Emilyä täysin. Se on ahdistavaa.

"Tommi muuten käski mennä käymään studiolla", Emily mutisee kaulaani vasten. "Onko se ihan pakollista?" kysyn. "Eei se ainakaan sanonu niin. Mut mietin, et ois kiva nähä muitaki taas", Emily vastaa. "No okei sit", myönnyn.

"Makoillaan kuitenki vielä hetki tässä", tämä ilmoittaa. "Hyvä idea." Kiedon käteni varovasti Emilyn ympärille ja silitän tämän selkää rauhallisesti. Alettiin kattoa molempien lempisarjaa Netflixistä. Eikö jokaisella parilla kuulu olla joku yhteinen sarja?

Emily

"Tuuuu jo", hoputan erästä nimeltä mainitsematonta pörröpäätä. Ollin piti välttämättä saada pukea lemppari kauluspaitansa. Se, missä on jotain ihmeellisiä palmuja tai jotain. "Joo joo, ihan just", tämä huutaa vaatekaapista. Aina kaikki Ollin vaatteet sattuu olemaan vaatekaapin ylähyllyllä perimmäisessä nurkassa, jos pitäis olla lähössä johonkin. Se on turhauttavaa, mut ehkä mä kestän sen.

Tylsistyneenä päätän mennä nojailemaan makkarin ovelle ja seuraamaan tuon pörröpään paitajahtia. "Pitäiskö sun joskus järjestää toi kaappi?" kysyn huvittuneena. "Täähän on ihan järjestyksessä. Kato nyt", Olli tokaisee ja näyttää etsimäänsä paitaa ylpeänä. "Juu, ihan on järjestyksessä", vinoilen. Olli riisuu aiemmin päällä olleen paitansa ja jostain kumman syystä jään vain tuijottamaan tämän paljasta yläkroppaa.

"Mitäs sä kattelet?" Olli virnistää. "Häh? Emmä mitää", naurahdan viattomasti ja kipitän takaisin eteiseen odottamaan. "Älä nyt. Nautit kuitenki näkemästäs", Olli virnuilee astellessaan perässäni eteiseen. Virnistän varovasti ja käännän katseeni kenkiin.

Time skip 5min

Vihdoinkin päästiin lähtemään. Olli päätti vielä etsiä toiset aurinkolasit. Ne ilmeisesti sopivat paremmin yhteen tuon kummallisen palmupaidan kans. Olin kiltti ja varastin -tai siis lainasin- Ollin toisia aurinkolaseja.

Aiemmin tapahtunut ahdistaa vielä mielessä hieman, mut Ollin kans on tosi turvallinen olo. "Pärjäätkö?" Olli varmistaa. Nyökkään vähän ja hymyilen varovasti. Olli ei kuitenkaan näytä kovin vakuuttuneelta, mutta hymyilee takaisin ja ottaa kädestäni kiinni. Onneksi Olli asuu melko lähellä studiota, joten matka on aika lyhyt. Tää on myös aika rauhallista seutua asua ja liikkua.

-------------------------------------------------------------
Sanoja: 329
Täälä taas👀