Olli
"Mä vähä ihmettelin, ku sanoit et tuut käymään. Ajattelin vaan et munhan piti tulla sun luo yöksi tänään", naurahdan Emilyn kaulaa vasten. "No se oli vähä sellanen äkkilähtö", tuo nauraa. "Halusin kertoo sulle heti kasvotusten, et pääsen mukaan keikkareissuille." "Et sit ilmeisesti malttanu oottaa iltaan asti?" kysyn. "No en todellakaan. Meinasin tukehtua pizzaan ku luin sen viestin", tämä naurahtaa. "Nää oli kyllä tosi hyviä uutisia", totean ja halaan Emilyä yhä tiukemmin.
Time skip 30min
"Oot ilmeisesti syöny kerran meinasit pizzaan tukehtua?" totean. Emily nyökkää rintaani vasten. Ollaan vaan hetki makoiltu ja halittu sohvalla. Muutama pusukin on vaihdettu. Ollaan oltu ehkä päivä erossa ja nyt jo sietämätön hali- ja pusuvajaus.
"Jos syön nopeesti jotain nii lähetäänkö sit sun luo?" ehdotan. "Joo. Pitää sit koko ajan halia ku et oo viikonloppuna kotona", Emily toteaa. "Totta. Sit pitää soittaa videopuhelu aina ku ehtii." "Todellaki."
Emily
Kävelen viattomana makkarin ovelle ja jään seuraamaan Ollia, joka yrittää taiteilla mustat kauluspaitansa siististi laukkuun. Siitä seuraisi katastrofi, jos yksikin paita olisi rutussa. Omalla viattomuudellani tarkoitan tietenkin sitä, että mulla on pahat mielessä... Tällä kertaa jotain pahempaa kuin hupparivarkaus. Hiippailen mahdollisimman huomaamattomasti Ollin taakse ja alan kutittaa tätä. Tiiän, et Olli inhoaa kutittamista.
"H-hei! Lo-lope-ta!" Olli vaikeroi. En todellakaan aio lopettaa. "Oon vasta pääsemässä vauhtiin", nauran ilkikurisesti. Olli yrittää karata kiipeämällä sängylle, mutta onnistuu vain pahentamaan omaa asemaansa. Hyppään nimittäin tämän perässä sängylle ja istun hänen lantionsa päälle. "Nyt et muuten karkaa", totean ja jatkan kutittamista. "Äää! Lo-pe-taaa!" Olli huutaa ja kiemurtelee allani. Lopetan kutittamisen kiltisti tämän pyynnöstä. Tosin ehkä vain hetkeksi. "Yhellä eholla", tokaisen. Olli kattoo mua jokseenkin haastavasti. "No kerro", hän vastaa. "Annat mulle ainaki kaks sun hupparia sit perjantaina ennen ku lähette." "Entä jos en anna ku yhen?" Olli virnuilee. "No sit sulle käy huonosti", totean ja jatkan kutittamista. "Okei okei!" Olli henkäisee. "Saat kaks hupparia perjantaina", hän myöntyy. Tyytyväisesti hymyillen nousen tämän päältä ja kipitän olohuoneeseen. Ehkä parempi antaa Ollin pakata rauhassa loppuun niin ehittäis joskus myös mun luo.
-------------------------------------------------------------
Sanoja: 331
Katotaan viekö tän kirjottaminen voiton kirjotuksiin lukemisesta👀
YOU ARE READING
Hope we'll meet again / Olli Matela /
FanfictionMinkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Pitääkö tämä sanonta paikkansa? Mitä tapahtuu, kun useamman vuoden takaa tuttu henkilö kävelee kadulla vastaan? Onko elämä helppoa vai onko polku pitkä ja kivinen? Emily on juuri muuttanut kaupunkiin, jost...
