Seuraavan päivän aloitin tekemällä sitä, minkä lääkärit ensimmäisenä kieltävät diagnoosin annettuaan, eli googlailin tietoa sairaudestani. Ohuen ja paikallisen, nopeasti leikatun melanooman ennusteen kerrottiin olevan hyvä, mutta jos se oli ehtinyt levitä, näytti elossa olemisen todennäköisyys enää muutaman vuoden päästä aika synkältä. Omakannasta lukemani patologin lausunto oli viitannut siihen, että mun kohdalla tuo leviäminen saattoi olla jo todennäköistä. Kuinka kauan luomi olikaan kerinnyt kutista, ennen kuin kiinnitin siihen huomiota?Kahdeksan jälkeen soitin esimiehelleni, jonka kanssa juttelin tilanteesta ja siitä, etten maanantaina ilmestyisi töihin. Yhdeksältä soi puhelin. Sairaalasta tarjottiin jo huomiselle iltapäivälle peruutusaikaa plastiikkakirurgin käynnille, jossa saisin tarkempaa tietoa tulevasta leikkauksesta. Nopea ajan saaminen tuntui hyvältä tilanteessa, jossa hallinnan ja kontrollin tunne omasta elämästä oli hetkessä viety pois, ja itse ei voinut tehdä muuta kuin odottaa.
Puolen päivän aikaan kävelin Ollin luo. Metrolla olisi päässyt nopeemmin perille, mutta päivä oli niin kaunis, että teki mieli kävellä. Pakkasta oli pari astetta ja aurinko paistoi. Mulla oli mielestäni aina ollut kyky huomata arjen ja varsinkin luonnon pienet, kauniit asiat, mutta nyt ihailin keväistä maisemaa, taivaalla lipuvia pilviä ja kotimaahansa palanneita laulujoutsenia kuin näkisin ne viimistä kertaa.
Olli asui pienessä rivitalokaksiossa, jonka se oli ostanut Helsinkiin muuttaessaan. Mä en ollut aiemmin käynyt sen luona, mutta löysin helposti perille. Sekin oli saanut nukuttua pitkät yöunet rasittavan matkustuksen jälkeen ja avasi mulle pirteenä oven. Tuntui niin hyvältä nähdä sitä, että mun ei tarvinnut feikata minkäänlaista tekohymyä naamalle, vaikka aamupäivä oli mennyt siihen asti tosi masentavissa oloissa. Tilanne oli alkanut tänään iskeä enemmän päin mun tietoisuutta kuin lentomatkan aikana ja kotiin saavuttua, jolloin joku epätodellisuuden harso oli vielä osittain suojannut mieltä.
Olli oli edelleen vähän haluttoman oloinen lähtemään huomenna Ouluun luokkakokoukseen, mutta olin saanut sen onneksi pysymään suunnitelmassaan. Sen lento lähtisi huomenna ennen puolta päivää, eli mun ei tarvitsisi iltapäivän lääkärikäyntiin liittyen selitellä mitään. Tulevina aikoina joutuisin varmaan valehtelemaan yhtä sun toista, mikä tuntui hiton pahalta.
Vaikka me oltiin nukuttu pahin matkaväsymys pois, niin kumpaakaan ei erityisesti huvittanut lähteä tänään mihinkään, ja me vietettiin loppupäivä Ollin luona sohvalla sylikkäin makoillen. Mä yritin antaa tasaisesti kurkussa polttelevan ahdistuksen tunteen olla pilaamatta meidän ihanaa iltaa.
***
Olin ollut yötä Ollin luona, ja lähtenyt aamulla sen kanssa ovesta samaa matkaa. Toivotin sille mukavaa Oulun reissua ja kävelin kotiin lähikaupan kautta, koska olin tyhjentänyt jääkaappini aika kattavasti ennen Miamin reissua. Pakkanen oli kiristynyt eilisestä melkein kymmeneen asteeseen. Olin pari tuntia kotona, minkä jälkeen ajelin sairaalalle, ja kohta istuin plastiikkakirurgin vastaanotolla. Olin aina yhdistänyt ammatin kauneusleikkauksiin ja onnettomuuksissa tulleiden jälkien korjailuun, mutta näköjään ne tekivät muutakin.
Lääkäri oli rauhallinen ja ystävällinen keski-ikäinen nainen, joka kävi aiempia terveystietojani läpi aluksi täyttämäni esitietolomakkeen kanssa. Se tunnusteli imusolmukkeita ja selitti selkeästi hoidon tulevia vaiheita. Leikkaus oli saatu järjestymään puolentoista viikon päähän tiistaille. Käsivarresta poistetun luomen ympäriltä tultaisiin poistamaan lisää ihoa ja kudosta. Näin alkuperäinen melanooma saataisiin varmasti kokonaan pois. Minkähän kokoisen kuopan mahtaisin saada olkavarteeni? Tämän lisäksi luomen melanooma oli ollut sen verran paksu, että kainalosta poistettaisiin myös jotkut vartijaimusolmukkeet, eli käsivarresta katsoen ensimmäiset leviämään lähteneen syövän matkallaan kohtaamat imusolmukkeet. Niiden tutkiminen kertoisi, oliko syöpä edennyt luomesta eteenpäin. Jos niistä löytyisi syöpäsoluja, olisi edessä uusi leikkaus, jossa poistettaisiin kaikki kainalon imusolmukkeet. Ja taas lisätutkimuksia, joista näkisi koko vartalon tilanteen.
YOU ARE READING
~ It Started On The Beach ~ || Blind Channel
FanfictionMun eka ja viiminen BC fanfic, jota tässä melkein vuoden kirjottelin ja nyt valmiina julkaisin 😘 Huomasin kirjottaneeni tarinaa pitkään mainitsematta päähenkilönaisen nimeä tai tarkkaa ikää, joten jatkoin samalla linjalla loppuun asti. Jokanen saa...