~ It Started On The Beach ~ || Blind Channel

38.

Me käveltiin Ollin kanssa juomakasseinemme kohti Venlan ja Villen ovea. Vappuaaton sää oli aurinkoinen, ja lämpötila näin alkuillasta edelleen 15 astetta. Vaikka mun suunnitelmissa oli muuten elää varsin terveellisesti, mitä olin viime vuodet tehnyt loppukesää lukuun ottamatta muutenkin, niin tänään ajattelin juoda pitkästä aikaa kunnon kännit. Koskahan olin viimeksi ollut enemmän humalassa? Kevään aikana en kertaakaan, Miamissa olin ottanut vain varovasti samoin kuin radiokanavan juhlissa Tampereella, enkä uutena vuotenakaan ollut kontannut baarista kotiin. Mutta tänään konttaisin. Huominen krapula pitäisi vain kestää.

Paikalla juhlissa olivat kaikki Tommia ja Paulaa myöten. Pitkästä aikaa näin Aleksin ja Kasperin, joille oli kaikkien yllätykseksi ilmestynyt sormukset. Ne oli menneet kihloihin viime viikonloppuna, ja näyttivät vielä rakastuneemmilta kuin aiemmin. Tänään oli näköjään monta hyvää syytä juhlia.

Joel saapui vähän meidän jälkeen seuralaisensa kanssa. Rose oli tyrmäävä näky. Se näytti joltain Miss Universum -kisojen latinovoittajalta. Joel oli kertonut sen olevan puoliksi suomalainen, ja jostain syystä olin ajatellut, että toinen vanhempi olisi sieltä Saksasta, missä ne olivat tavanneet. Se kertoi kuitenkin isänsä olevan espanjalainen, ja Saksan olleen vain yksi pysähdyspaikka sen vuosia jatkuneen liikkuvaisen elämäntavan varrella. Nyt se suunnitteli viettävänsä toistaiseksi aikaa Suomessa, jossa miettisi seuraavia siirtojaan.

Luonteeltaan Rose vaikutti olevan itsevarma, rohkea, ulospäin suuntautunut ja jotenkin todella.. hurmaava? En olisi ihmetellyt, vaikka Joelin lisäksi muutama muukin paikalla ollut mies olisi ajatellut Rosesta asioita, joita ei ääneen myöntäisi, koska se sai jopa mut epäilemään heterouttani. Se seurusteli illan aikana luontevasti ja ystävällisesti kaikkien kanssa. Joelin kanssa ne olivat kuin liimaantuneet toisiinsa kiinni, ja Joel tuijotti sitä typerästi hymyillen.

Otin vähän hitaammin alkuillan, mutta muutamaa tuntia ennen baariin lähtöä homma alkoi karata käsistä. En kyllä ollut ainoa. Vessaan jouduttiin murtautumaan, kun Rea onnistui sammumaan sinne lukkojen taakse. Se nousi siitä kuitenkin vielä jatkamaan iltaa. Musiikki soi kovalla ja melu oli muutenkin kiitettävä. Onneksi seinänaapureita oli vaan yksi, koska Venla ja Ville asuivat rivitalon päätyasunnossa. Sekin naapuri oli kuulemma niiden kaveri, jonka ei tarvinnut pelätä tulevan valittamaan desibeleistä. Juttelin lyhyesti illan aikana melanoomasta joidenkin kanssa, mutta aika nopeasti vaihdoin puheenaiheen muualle. En halunnut tänä iltana ajatella koko paskaa.

Humalastani huolimatta panin merkille, että Tommi ja Paula oli jotenkin vaisuja. Ne istuivat vähän omissa oloissaan olohuoneen nurkkasohvalla, mutta eivät puhuneet edes keskenään. Vähän ennen baariin lähtöä tulin vessasta, ja näin ne takit päällä eteisessä laittamassa kenkiä jalkaan ja pahoittelevan Venlalle, että ilta päättyi näin lyhyeen. Oli kuulemma ollut virhe lähteä ollenkaan juhlimaan, ja ne lähtisivät hotelliinsa nukkumaan. Niiden lähdettyä ovesta kysyin Venlalta mitä oli tapahtunut.

- Ne ei sanoneet mitään selitystä. Mutta musta niiden välit näytti kireiltä koko illan, ja kuulin kun ne riiteli aiemmin terassilla, Venla vastasi ja meinasi puhuessaan horjahtaa päin naulakkoa. Silläkin taisi olla jo kiitettävästi promilleja.

Tommin ja Paulan poistuminen aiheutti pieneksi hetkeksi humalaista pohdintaa asiasta. Yleensä ne oli kuulemma maailman tasaisin pariskunta, joka ei ikinä tapellut, ja sellaisen kuvan niistä oli Miamin reissussa saanutkin. 

Tunnelma jatkui kuitenkin hyvänä, ja kohta keittiön pöydässä naurettiin kokemuksille typerimmistä parisuhderiidoista. Venla kertoi vanhaa juttua ajalta, kun se oli seurustellut Joelin kanssa, ja ne oli saaneet Venlan asunnolla jonain aamuyönä baarista tultuaan maailman naurettavimman riidan aikaiseksi lattialla lojuneesta pizzalaatikosta. Ne oli huutaneet toisilleen niin kovaa, että naapureiden paikalle soittama poliisi oli hetken päästä ollut oven takana.