~ It Started On The Beach ~ || Blind Channel

43.

Mä näin jo kaukaa, että Olli oli aika hyvässä kunnossa, kun me kahdeksan aikoihin saavuttiin Qstockin vip-puolelle. Inka talutti sitä vessoilta kohti pöytää, jossa kaikki muut istuivat. Näinköhän mun festarit päättyisi siihen, että lähtisin viemään sitä saman tien nukkumaan. Inka näytti helpottuneelta mun saapuessa paikalle. Se lähes työnsi Ollin mulle ja kertoi poikien avanneen asunnolla mun lähdettyä valtavan minttuviinapullon, jonka ne oli kahdestaan tyhjentäneet. Vilkasin Tommia, joka nuokkui vieressään istuvaa Heidiä vasten silmät kyllä auki mutta harvinaisen tyhjää tuijottaen.

Jotenkin ne sai kuitenkin jatkettua iltaa, ja me kuunneltiin pöydässä pari esiintyjää. Olin suunnitellut hakevani auton parkista vasta seuraavana päivänä, mutta kun en saanut alas edes yhtä tilaamaani lonkeroa, ajattelin voivani hyvin ajaa täältä yölläkin Ollin vanhemmille. Nyt ei vaan maistunut.

Ollin käytös muuttui sen kamalaa känniä seuranneen alkavan laskuhumalan myötä vähän oudoksi, sille todella epätyypilliseksi pieneksi riidan haastamiseksi. Se sai Heidin kanssa kinan aikaseksi jostain olemattomasta, jonka jälkeen Heidi totesi poistuvansa kiertämään aluetta Inkan kanssa.

- Mä en oo ennen nähnyt Ollia tollasena, tuumasin vieressäni istuvalle Joelille.

Sekin katsoi Ollia vähän ihmetellen.

- En mäkään muista vuosiin sen käyttäytyneen noin. Mutta ei se ole vuosiin tainnut myöskään olla niin päissään ku tänään...

- Mustako te puhutte? Olli kysyi sammaltaen. Se oli näköjään kuullut meidän keskustelun.

- No, susta. Lähdettäskö me nukkumaan? mä kysyin varovaisesti.

- Tottakai. Eihän me muuta tehdäkään, Olli tuhahti ja nappasi sitä vastapäätä istuneen Miian drinkistä pitkän huikan. Miia kohotti toista kulmaansa. Mä en ymmärtänyt Ollin kommenttia. Miten niin me nukutaan paljon?

Olli nousi seisomaan ja horjahti saman tien päin pöytää niin, että juomat lentelivät lähimpänä istuneiden syliin.

- Sori. Ja tiedätkö, mä voin lähtee yksinkin nukkumaan, se sanoi kääntyen muhun päin, ja jatkoi sitten kovaan ääneen: - Yhtä paljon siitä tyhjästä sängynpuoliskosta on iloo ku susta, kun ei meillä ole läheisyyttä eikä seksielämää enää muutenkaan. Me ei olla oltu viittä kuukautta yhdessä ja tää on ku jostain kulahtaneen avioliiton sketsistä. Ehkä on parempi, että painut sinne Muonioon yksin.

Kaikki pöydässä ja varmasti viereisissäkin kuuli sen sanat. Mä muutuin varmaan punajuuren väriseksi. Mitä vittua se oli juuri sanonut? Oliko toi edes Olli vai joku vieras joka vaan näytti siltä? Mä en pystynyt katsomaan kehenkään, niin paljon mua vitutti ja hävetti.

Olli lähti kävelemään pöydästä, ilmeisesti aikomuksena suunnata kohti alueen porttia, mutta sen suuntavaisto oli ihan hukassa ja se lähti täysin päinvastaseen suuntaan, jossa tulisi kohta aita vastaan.

- Ei sitä voi päästää tossa kunnossa yksin lähtemään, joku kuului sanovan.

- Mä voin mennä perään, kuului Joonaksen ääni.

Musta tuntui etten itsekään halunnut jäädä siihen tilanteeseen muiden katseiden alle. Nousin hiljaa penkistä. Kaikki katsoi onneksi vähän matkan päähän Ollin ja Joonaksen suuntaan. Joonas yritti saada Ollia kai kääntymään porteille päin, mutta Olli näytti ärhentelevän siitäkin. Mä katosin ympäröivän väkijoukon sekaan ja tiesin saman tien mitä tekisin.