~ It Started On The Beach ~ || Blind Channel

41.

Alkukesä sujui tasaisissa merkeissä, mikä ei ollut tylsää, vaan mukavaa vaihtelua draamaa sisältäneen kevään jälkeen. Toukokuun viiminen viikonloppu me vietettiin Ollin kanssa Oulussa ja mä tapasin ensimmäistä kertaa sen perhettä. Yhtenä päivänä keskustan kauppakeskuksessa Olli yhtäkkiä jähmettyi ja hävisi mun vierestä salamannopeudella läheisen korkean pylvään taakse. Mä jäin ihmettelemään mitä hittoa tapahtuu. Hetken päästä se hiippaili sieltä takaisin esille, ja kertoi nähneensä entisen tyttöystävänsä Amandan tulevan kauempana käytävällä vastaan. Muistin sen kertoneen mulle niiden suhteesta aikanaan Sipoon pikkujouluissa. Kyseessä oli se sairaalloisen mustasukkainen exä, joka oli yrittänyt määrätä Ollin koko elämästä ja uhkaillut itsetuhoisilla teoilla jos Olli yrittäisi jättää sitä. Amanda ei onneksi ollut huomannut sitä, ja me jatkettiin normaalisti matkaa pizzalle.

Joelillakin oli ollut Rosen kanssa edellisen viikon alussa tilanne, kun tämä oli taas "sattumalta" kävellyt sitä vastaan sen kotikadulla, mutta vaihtanut hymyillen kadun toiselle puolelle ennen kuin tuli Joelin kohdalle. Homma kuulosti vähän huolestuttavalta, varsinkin kun Joel oli todella laittanut sähköpostia Saksaan ja kysellyt Rosen taustoja sen entiseltä työpaikalta ja maininnut ongelmistaan sen kanssa. Siellä ei oltu varsinaisesti yllätytty Joelin yhteydenotosta, ja pahoiteltiin kovasti asiaa. Rose oli kuulemma ollut paikassa töissä puolisen vuotta, ja vaikuttanut alkuun todella mukavalta ja hurmannut kaikki. Pikku hiljaa sen käytös oli muuttunut. Se oli ilmeisesti viettänyt öitä useamman paikassa esiintyneen artistin kanssa, ja erityisen sinnikkäästi pommittanut perään yhtä naimisissa olevaa, joka oli keikan jälkeen kieltäytynyt yhteisestä yöstä. Näiden sinänsä harmittomien, mutta työnantajalle kiusallisten tapausten lisäksi sitä oli myös vähän ennen BC:n keikkapäivää alettu epäillä rahan varastamisesta työpaikalta ja ehkä myös "jostakin pahemmasta", jota viestiin vastannut työntekijä ei kuitenkaan ollut tarkemmin avannut. Varmoja todisteita mistään ei oltu saatu, mutta kuulosti, että Rose oli tiedostanut olevansa jäämässä kiinni, ja siksi varmaan suunnitellut tekevänsä nopean katoamistempun johonkin. Joel oli sattunut paikalle huonoon aikaan.

Tommillakaan ei kuulemma mennyt hyvin. Ne oli Paulan kanssa eronneet pian vapun jälkeen. Tarkemmat syyt ei ollut kenenkään tiedossa, mutta Olli kertoi Tommin harkitsevan Helsinkiin muuttoa.

BC:n festarikesä alkoi heti kesäkuun alussa Saksassa ja Sveitsissä, ja seuraavana ne lensivät Itävaltaan. Mä vietin Ollin poissa ollessa pitkiä viikonloppuja Parkanossa tehden pieniä pihatöitä ja muita omakotitalon vaatimia puuhia. Olin asunut jo yli vuoden muualla, isoissa kaupungeissa, ja alkukesän viherrys ja lintujen laulu sai mut huomaamaan kuinka olin kaivannut maaseutua ympärilleni. Toisaalta kohta alkava hyttys- ja paarmakausi tekisi tästä taas vähän vähemmän mukavaa. Mutta... mulla oli niin mahtava tilanne, että ei mun kai tarvitsisi valita joko-tai. Tein nykyään kolmen, joskus neljän päivän työviikkoa, ja niistäkin päivistä paljon etänä. Olli tulisi jatkossakin olemaan pitkiä aikoja ulkomailla. Mä voisin tulla tänne kohtalaisen usein ja halutessani pidemmiksi ajoiksi monta kertaa vuodessa.

Juhannusviikonloppu BC:llä oli vapaa. Perjantaina aamupäivästä me ajeltiin Ollin kanssa Sipooseen Rean vanhempien huvilalle, johon tulivat Rean, Jyrin ja meidän lisäksi myös Venla, Ville, Joel ja Joonas. Tällä kertaa käytössä oli paljun lisäksi myös järven rannassa oleva rantasauna, jota ei oltu pikkujouluissa lämmitetty. Musta tuntui kivalta viettää juhannusta täällä. Suunnitelmat oli ensin ollut vähän kahden vaiheilla Sipoon ja joko Rauman tai Himoksen juhannusfestareiden kesken, mutta lopulta melkein kaikki oli kannattaneet rauhallisempaa ympäristöä vain omalla porukalla. Festareilla Joel, Joonas ja Olli olisi todennäkösesti koko ajan joutuneet kännisten ihmisten huomion kohteeksi. Ja olihan niillä kuitenkin aikomus juhlia heinäkuun lopussa Qstockissa lauantaina, kun niiden oma, yksi harvoista kesän Suomen keikoista olisi siellä perjantaina.

Juhannusaatto kului uiden, saunassa ja paljussa istuen ja syöden. Juomisen mä jätin yhteen saunasiideriin. Joel kertoi tapailleensa kesäkuun alusta jotakin Jennaa, ja oli harkinnut sen kutsumista Sipooseen, mutta päättänyt sitten kuitenkin tulla yksin. Vaikutti, että sen kiinnostus oli muutaman viikon jälkeen alkamassa lopahtaa. Hyvä uutinen oli se, että Roseen se ei ollut toukokuun jälkeen enää törmännyt, eikä sen suunnasta ollut kuulunut mitään, kun Joel oli kokeillut mitä tapahtuu jos poistaa sen numeron eston. Ehkä siitä muijasta oli nyt päästy ja selvitty säikähdyksellä.

Kymmenen maissa kävelin yksin saunalta ylätalolle. Joel ja Venla oli poistuneet sinne jo aiemmin, muut jäivät vielä rantaan uimaan ja saunomaan. Kuulin Joelin ja Venlan juttelevan hiljaa paljussa, ja päätin mennä mukaan.

- Vittu, saanko mä laittaa suhun välit poikki, kun tää on aina tällasta? Joel kuului juuri sanovan, mutta ihan hyväntuulisesti.

- Et voi vaikka haluaisit. Mä tiedän susta liikaa, Venla nauroi vastaukseksi.

Ne huomasi mun tulevan ja vaikeni välittömästi.

- Mä taisin keskeyttää jotain, totesin vastauksena hiljasuuteen.

- Ehkä, Venla hymyili. - Ei se mitään. Ota terassilta raparperisimaa paljujuomaksi jos alko ei maistu.

Muutkin palaili pian rannasta, ja me valvottiin pitkälle yli puolen yön paljussa istuen. Mä olin päivällä paikalle saapuessa pitänyt huolen, ettei me Ollin kanssa jouduta mulle marraskuulta tuttuun nitinäsänkyyn, ja saatiinkin huone, jossa oli uusi, hieno pylvässänky. Siinä olisi pystynyt harrastamaan aamuyön seksiä ilman pelkoa muiden herättämisestä, mutta me kaaduttiin huoneeseen päästyä ihan vaan nukkumaan.