Uimassa

393 23 4
                                    

Eli juu. Tää on tositarina. Ja tää liittyy vahvasti siihen pieneen japanilaiseen poikaan mitä olen pienempänä ja nyt nähnyt. Eli oli kesä. Ja olin parhaan ystäväni ja tämän pikku sisaren kanssa uimassa joella. Venesatamassa. Siis veneenlasku paikassa. Siin on niinku betonia, ja se laskeutuu silleen rauhallisesti sinne veteen, et ei oo mitään äkkisyvää tai mitään. Eikä kasveja eikä mitään muutakaan. Pikkukiviä vaan. Ja me oltiin suht syvällä. Vettä oli niinku rintaan asti. Ja siinä me polskittiin aikamme. Ja sukelleltiin yms. Mä sukelsin ja tartuin mun besua jalasta ja se pelästy. Ja sit nousin pinnalle ja nauroin ja loiskin vettä niihin. Ja sit yhtäkkii joku tarttuu mua jalasta. Katsoin tietty äkkii veteen ja luulin et se mun besu vaan vitsailee, mut katoin et se nous pinnalle kauempana ja sen pikku systeriki oli siel. Ja sit siel vedes mun jalkojen lähellä, näky sellanen valkonen. Ja se lähti kohti pintaa. Se oli mun vatsan kohdalla ja siin se alko jo hahmottuu. Se oli se poika. Ja arvaatte varmaan, et olin shokissa. Ja en jääny tietty oottaa et se tulee pinnalle vaan aloin kiljuu ja räpiköimään itteeni rantaan. Kamut oli vähän ihmeissään. Mut kerroi niille ja sen jälkeen poistuttiin vedestä. Et joo. Syy miks pelkään välillä vettäkin. Ja järvessä uimista. Ei ollut kovin hauskaa ja pelotti sen jälkeen aika paljon. Et joo.

Kauhutarinoita:3Where stories live. Discover now