Kauhutarinoita:3

Vihreä Ovi Näki Kaiken 2

"Minun pitäisi käydä tuolla taas..mutta..minua ahdistaa mennä sinne." Katson sisartani.
"Mikset pyydä Carolinea menemään sinne, hänhän on yhtä pieni kuin sinä."
Hymyilen innokkaana ja ryntään puhelimelle. Kuitenkaan, Caroline ei vastaa..vaan lyö luurin korvaan.
"Hän on tietysti vihainen eilisestä...." puuskahdan ja kävelen takaisin huoneeseeni. Nappaan huoneeni nurkasta vanhan pesäpallo mailan. Pidän pesäpallosta, mutten pelaa sitä enää. Nousen tuolille ja revin teipit irti. Avaan ovet ja työnnyn sisään.
Onneksi ulkona paistaa hiukan aurinko. Kävelen pesis maila kädessäni riippuen vihreälle ovelle. Kyykistyn ja tuijotan sisään.
"Hmmm...ei mitään."
Yhtäkkiä tunnen outoa kipua. Kaadun lattialle päätäni pitäen. Suljen silmäni.

"Minä kuulen sinut! Ja minä kyllä mahdun sinne!" Istun vihreän oven takana. Nurkassa, kynttilä kädessäni. Kuulen alhaalta huutoa. Kosketan hiuksiani. Ne ovat likaiset. Käteni ovat luiset. Joka puolelle sattuu.
Yhtäkkiä kuulen ryminää oven ulkopuolelta. "Minä kyllä saan sinut!!!" Joku karjuu.
Olen hämmentynyt, mutta pelko alkaa järsiä sisintäni.
Painaudun aivan nurkkaan. Alan itkeä. "Haluan pois..."
"Niinhän sinä varmaan haluat! Ja kohta pääset!!" Joku huutaa.
Painan pääni alas ja puristan käsilläni...hetkinen..nämä eivät ole minun käteni....kuka olen?
Yhtäkkiä ovi tempaistaan auki. Joku tarraa voimalla käteeni ja alkaa vääntää sitä. Kipu on suunnaton ja kiljun. Yhtäkkiä se rusahtaa katki. Kipu vain voimistuu. Tyyppi tarttuu kynttilään joka on lattialla ja työntää sen hiuksiini.
Polttava tunne valtaa pääni.
"Tästä saat!!!"
Kiljun entistä kovempaa. Kurkkuni sattuu. Hän repii minut alas katkenneesta ranteestani pidellen.
Hän pudottaa minut lattialle.
"Auh..." vinkaisen.
Hän raahaa minut jonnekkin. Nostan päätäni jota polttaa yhä. Näen käytävän josta pääsee keittiöön. Tunnen hänen nostavan minut.
Silmäni ovat kiinni kunnes hän työntää pääni jääkylmän veden alle. Alan kirkua.
"Turpa tukkoon!!" Hän laskee minut tuolille.
"Nyt me tehdään sinusta mykkä." Pidän silmäni kiinni ja itken hiljaa.
Mitä hän aikoo seuraavaksi?
Hän avaa suuni ja tulikuumaa vettä alkaa valua kurkkuuni. Tunnen kuinka paiseita muodostuu kurkkuuni.
"Aaaaghhhh!!!"
Lopulta kiljuntaa ei enää tullut. Ääneni pihisi vain.

"No niin..nyt mennään." Kuulin hänen sanovan. Hän nostaa minut harteilleen ja vie huoneeseeni. Työntää minut ylös.
Tulee itse perässä. Näen heikosti. Mutta en yhäkään näe kuka hän on.
"Nyt me piilotetaan sinut." Hän nostaa ruumiin jonkun päälle ja kuulen kitinää.
Hän työntää minut ahtaaseen pitkään kiviseen tunneliin. Nostan hiukan päätäni, en voi nostaa paljoa sillä betoni tulee vastaan, mutta näen kuinka hän sulkee aukon mistä tunki minut sisään.
Kuuluu pauketta kun naulat paukahtelevat vasten lautaseiniä. Sitten kuuluu narahdus.
Tuttu narahdus..lisä huoneen peilikaappi.
Nielaisen. En voi liikkua. On ahdasta. Henkeäni alkaa painaa. Ahtaan paikan kammo alkaa ottaa minua haltuunsa. Itken.
"Haluan pois..." ääneni värisee ja pihisee. "Ethän jätä minua tänne?"
En kuule vastausta. Kuulen askeleet jotka loittonevat.
Ahtaus on kamalaa. Itken vain hiljaa ja toivon että olisin jossain muualla. Ihan missä vain..mutta ei täällä. Ahtaassa betoni tunnelissa, peilikaapin ovien takana.

Tästä tulee varmaan vielä se kolmas osa. :3