01. Uusi Oppilas

2.5K 96 20
                                    

                  ~Jungkookin nk~

Heräsin aamulla upeasti auringonpaisteeseen. "Saatanan äiti" murahdin. Tuo oli avannut verhot minun vielä nukkuessani. Nousin kuitenkin ylös ja selasin somet nopeasti läpi. Ei mitään kiinnostavaa. Ylleni puin aivan uudet farkut ja mustan T-paidan, jonka päälle asetin mustan nahkatakin. Katselin itseäni peilistä laittaen samalla hiukseni kuntoon. Katsahdin kelloon, ja huomasin sen olevan liian paljon. Kiiruhdin alakertaan pomppien portaat alas. Huikkasin nopeasti äidilleni, lähteväni kouluun. "Etkö edes aamupalaa syö?" kuului keittiöstä. "En ehdi. Olen pian myöhässä... Paitsi itseasiassa.. Eihän se haittaisi" sanoin kuiskaten lopun lauseesta. Matelin keittiöön ja istahdan pöydän ääreen. Äitini latoi eteeni leipää, puuroa, omenan ja banaanin. Aloin syödä kaikkea sitä.

Aamupalan syötyäni nousin ylös ja talsin olohuoneeseen. Asettelin siistit uudet mustat niken tennarit jalkoihini ja avasin ulko-oven. Lähdin kävelemään kohti koulua. Repun olin jättänyt edellisenä päivänä koululle, joten siellä sen tulisi olla edelleen. Läksyt olisi kyllä tekemättä, mutten välittänyt siitä pätkääkään.

Koululle saapuessani muistin tänään tulevan uuden pojan. Huomasin hänet itse asiassa jo pihalla. Jätin katseeni kiertämään poikaa päästä varpaisiin. Kellojen soidessa säpsähdin ajatuksistani ja astelin koulun isoista lasiovista sisään uusi poika edelläni. Astelin kohti omaa luokkaani ja tajusin uuden pojan kulkevan samasta ovesta sisään.
"mihin istun?" kuulin edessä olevan pojan kysyvän. "takarivin oikea reunapaikka on vapaa" opettaja kertoi. "Voi hitto" sihahdin hiljaa. Se paikka oli nimittäin kiinni omassa paikassani.

                           •
Tää eka osa on aika tylsä ja tönkkö😅
Antakaa anteeks alotin vasta. Palautetta saa antaa ja pliis painakaa tähtee

What Is Life Really Like? 💫🕊️Où les histoires vivent. Découvrez maintenant