What Is Life Really Like? 💫🕊️

02. Halvatun jalkapallo

                     ~Jiminin nk~

Saavuin koululle tunnin koulun alun jälkeen, sillä minulla oli heti aamusta hammaslääkäri. En voisi syödä koulussa, sillä minulta poistettiin hammas. Se teki kipeää. Koputan matematiikan luokan oveen. Pian ovi avautui ja astuin sisään. Opettaja tiesi miksi olen myöhässä, joten sitä ei sen enempää tarvinnut selitellä.
Istuin normaalisti paikalleni ja avasin matematiikan kirjan sivulta 132. Aloin tehdä normaalisti aukeaman tehtäviä. Vaikka muut olivatkin jo lisätehtävissä, tein aukeamaa rauhalliseen tahtiin.

Tunnin loputtua astelin luokasta ulos ja jäin odottamaan parasta ystävääni, Min yoongia. Poika asteli ulos luokasta hymy suin.
Hymyilin pojalle takaisin. Yoongi on ollut pienestä asti paras ystäväni. Olemme erottamattomat.

Seuraavaksi vuorossa olisi historia. Siitä olisi koe. "Muistathan että se koe on viisisivuinen?" kysyin pojalta. "Viisisivuinen koe!" huutaa tummatukkainen poika vieressäni. "aivan niin...". Tuijotimme yhdessä lattiaa istuessamme koulun 'hylätyllä' penkillä. Penkkiä kutsuttiin hylätyksi siitä syystä, koska yleensä ketään ei istunut sillä. Nyt me rikoimme sen jutun.

Yoongi vilkaisi kelloa. "pitäisikö meidän mennä? Koe alkaa pian."
Poika sanoi. Nousin ylös myöntävästi. Lähdimme yhdessä kävelemään kohti historian luokkaa. Siellä odotti se koulun inhotuin ja ärtyisin opettaja. Mr. Kim Seokjin. Ketään ei oikein pitänyt hänestä kireän asenteen ansiosta.

"Aloitetaan koe!" mies huusi
Pöydillemme oli valmiiksi aseteltu väärinpäin olevat koeniput. Käännettyäni nipun, kauhistuin sen tehtävistä.
"enhän mä näitä muista" huokaisin niin, ettei Mr. Seokjin kuulisi.
Muut olivat jo aloittaneet kokeen ja kirjoittivat vastauksia paperiin kynä savuten.

Tietenkään uusi poika, Taehyung ei tehnyt koetta, sillä tuon entisessä koukussa käytettiin eri kirjoja. Seuraavaan kokeeseen tuo kyllä tulisi.
Takariviin kurkatessani näin upean ruskeatukkaisen pojan istuvan penkillään jalat pöydällä tehden koetta. Tuolla oli ilmeisesti purkka suussa, nimittäin pojan suu aukesi vähän väliä ja pieni maiskutuksen ääni kuului keskiriviin asti.
Ärsyynnyin pojan käytöksestä ja huusin:"Vittu voitko pistää sen purkkas pois tai syödä sitä hiljaa?!"
Mr. Seokjin hermostui huudostani ja käski minut ulos luokasta. Saisin tehdä kokeen välitunnilla. "Hitto hyvin meni taas Jimin" huokaisin itselleni sulkiessani luokan oven. Koenipun olin jättänyt pulpetilleni odottamaan seuraavaa tuskaista välituntia.

                  ~Jungkookin nk~

Tein koetta yhä pureskellen purkkaani. Olisi tehnyt mieli huutaa muutama valittu sana sille pellavapäiselle pikkupojalle, mutten kehdannut tehdä sitä Mr. Seokjinin katseen alla.
Tein kokeen loppuun ja palautin paperin Seokjinin pöydälle. Lampsin ulos luokasta, Taehyung aivan kiinni kantapäissäni.

Minun olisi tehnyt mieli lintsata loppupäivä, mutta niin ei voinut tehdä, sillä iso lauma tyttöjä pyöri päivän aikana paljon ympärilläni. Huomasin myös luokseni pyrkivän Jiminin. Mulkaisin poikaa merkiksi ettei häntä tähän soppaan tarvittu. Kunpa olisin vain voinut paeta paikalta.

Seuraava tunti olisi liikuntaa. Lempi aineen. Mutta aihe, jota tänään olisi, ei kiinnostanut minua juurikaan. Jalkapalloa. "Halvatun jalkapallo" tuhahdan parhaalle ystävälleni, joka juuri saapui viereeni seisomaan. Seisoimme vierekkäin jalkapallokentän laidalla odottamassa vuroamme päästä kentälle. Olimme vaihdossa. "Hyvä! Maaliiiii!!!" vieressäni seisova Hoseok huusi joukkueemme kentällä oleville pelaajille. Hymyilin pojan innokkuudelle lajia kohtaan.
Itse keskityin ehkä eniten vastajoukkueen blondiini poikaan. Taehyingiin.
Tuo poika vei huomioni aivan täysin, enkä edes huomannut vaihdon tapahtuneen. Hieman myöhässä juoksin kentälle Hoseokin vierelle.