What Is Life Really Like? 💫🕊️

¿99?

Pov: Min Yoongi
¿? ¿? ¿? ¿? ¿? ¿? ¿? ¿? ¿?

Istuin tiukasti kiinni lentokoneen penkissä käytävän puoleisella paikalla. Olin aina hieman jännittänyt lentämistä koneella. Jimin istui toisessa reunassa ikkunan vieressä, ja välissämme oli tietenkin Yoonwa. Pienellä tytöllä oli sylissään vaaleanpunainen, erittäin pörröinen yksisarvispehmolelu. Hymähdin hiljaa itsekseni katsellessani sitä.

Siirsin katseeni käytävää pitkin muihin penkillä istuviin ihmisiin. Kaikki näyttivät niin rauhallisille. Ajattelin, että olin ainoa, joka ihan tosissaan jännitti näin paljon. Vaikka olin lentänyt koneella aiemminkin. Vähemmän kuitenkin kuin osa muista ihmisistä.

-

Vielä muutaman tunnin kuluttua saavuimme perille. Kone laskeutui alas maan pinnalle. Pääsimme ulos. Olin jo melkein ehtinyt unohtaa kuinka ihanalle maan pinta tuntui jalkojen alla. Seisoin jo vähän matkan päässä koneesta, kun odottelin vielä Jiminin tulevan Yoonwanin kanssa koneelta luokseni.

Astelimme sitten yhdessä vähän matkan päähän odottamaan taksiamme, jonka oli määrä hakea meidät lentokentältä.

Meni suurinpiirtein parikymmentä minuuttia, kun taksi kurvasi paikalle, suoraan eteemme. Hyppäsin auton etupenkille. Jimin meni Yoonwanin kanssa taakse.

"Tervetuloa Suomeen", taksikuski toivotti jokseenkin iloisena.

Hymyilin ja kiitin. Paikka näytti jo nyt niin erilaiselle, entiseen asuinmaahan verrattuna.

-

Noin tunnin automatkan jälkeen pääsimme perille seuraavaan kohteeseen. Nousimme kaikki autosta ulos ja kiitimme kuskia. Venyttelin kaikkia raajojani pitkän matkan jälkeen.

Olimme saaneet kaikki huonekalut sun muut kuskattua erikseen. En edes tiedä tarkkaan kuinka, mutta jotenkin ne oli asunnolle saatu.

Kaivoin uuden kotimme avaimet taskustani, ja astuin oven eteen. Hengitin hetken syvään silmät kiinni, kunnes avasin hitaasti oven. Astuin ensimmäisenä sisälle, ja sytytin eteiseen valot.

Eteinen oli kapea ja lyhyt. Siinä ei ollut vielä yhtäkään mattoa lattialla. Eteisen jälkeen avautui suoraan kaksi huonetta ilman ovia. Vasemmalla puolella keittiö, ja oikealla olohuone. Ennen olohuonetta, sen puolella oli yksi ovi, ja keittiön edessä toinen ovi. Niissä molemmissa oli makuuhuoneet. Juuri täydellinen määrä. Keittiön toisella puolella oli vielä ovi kylppäriin. Se oli juuri ihanan tilava. Suihkukoppi, ja perällä vielä pieni sauna. Melkein kylppärin vieressä oli ovi vessaan. Vessa oli pieni, mutta juuri sopivan kokoinen meille. Emmehän me mitään kamalan isoa tarvinneetkaan.
Nyt vain pitäisi asettaa huonekalut paikoilleen, purkaa laatikot ja matot lattioille. Hommaahan tässä olisi, mutta saisimme kaiken kyllä yhdessä pian kuntoon.

- skip pari päivää -

Olimme olleet yllättävän tehokkaita, ja saaneet kaiken purettua muutamassa päivässä.

Istuimme Jiminin kanssa sylikkäin sohvalla, ja katselimme kun Yoonwa leikki olohuoneen lattialla leluillaan. Siirsin vähän väliä katseeni Jiminiin, joka hymyili katse täynnä rakkautta.

Jätin pienen ja lyhyen suukon nuoremman sileälle poskelle.
"Mitä mietit?", kysyin. Halusin vain tietää mitä tuon pienessä päässä sillä hetkellä pyöri.

"Häh?", Jimin hätkähti ajatuksistaan ja käänsi katseensa minuun.
"Aa, mietin vaan sitä kuinka onnellisia me ollaan, yhtenä perheenä", hän lisäsi suoraan perään. Ilmeisesti tajusi asiani kuitenkin ilman että tarvitsi toistaa.

"Me ollaan onnekkaita. Monella ei oo tällaista yhtenäistä perhettä ku meillä", hymähdin ja pörrötin pienesti Jiminin tuuheaa hiuspehkoa.

Vietimme pitkään aikaa vain istuskellen olkkarin puolella, jutellen ja välillä katsellen telkkaria.

-

"Vien Yoonwanin nukkumaan", Jimin tokaisi ja nousi sylistäni. Tuo nappasi lattialta tytön mukaansa, ja lähti toiseen makuuhuoneista.

Hetken kuluttua Jimin palasi takaisin ja pomppasi syliini istumaan. Kiedoin käteni tuon ympärille, Jiminin samaan aikaan käpertyen syliini pieneksi keräksi. Hymyilin itsekseni tuon suloisuudelle. Silittelin hellästi Jiminin hiuksia ja poskia, antaen tuon pikkuhiljaa nukahtaa.

Istuskelin vielä jonkin aikaa sohvalla ihan vain miettien kaikenlaista.

Nousin ylös ja kannoin Jiminin makkariin, sänkyyn nukkumaan. Vaihdoin vaatteeni asettuen itsekin sitten tuon viereen peiton alle. Nukahdin aika pian kädet Jiminin ympärillä, iso onnellinen hymy loistaen huulilla.

~Hoopee